Port of Kaskinen – The Wind Turbine port!

Tällä hetkellä satamassa on noin 540 tuulivoimakomponenttia varastoituna. Odottamammekin seuraavaa alusta, joka saapuu huomenna mukanaan 47 siipeä. Toivottavasti satamassa on tilaa 🙂 ja onhan sitä.

Samaan projektiin liittyen odotetaan satamaan saapuvaksi vielä 7–10 alusta.

“Pienestä” ruuhkasta huolimatta metsäteollisuustuotteiden ja kuivabulkin käsittely sekä liikennöinti sujuvat satamassa normaalisti.

Sataman tuotto vuonna 2023 oli paras 14 vuoteen! Nyt valmistaudumme MetsäBoardin suunniteltuun, 1 miljardin euron kartonkitehdasinvestointiin. Täyttä höyryä eteenpäin!

Satamien yhteistyöllä haetaan Pohjanmaalla merkittävää roolia merituulivoiman logistiikassa

Merituulivoima edustaa uutta vaihetta uusiutuvan energian tuotannossa 2030-luvulle. Merituulivoimaloiden rakentaminen on logistisesti massiivinen, tulevaisuuden projekti, ja Pohjanmaan Liitto selvittää nyt, miten alueen satamat voisivat yhdessä tarjota tuulivoiman rakentajille parhaan palveluratkaisun.

Suomessa rakennettiin viime vuonna ennätysmäärä tuulivoimaloita ja tuulivoiman tuotanto kasvoi peräti 41 %. Suurin osa nykyisistä lähes 1400 tuulivoimalasta on maalla, mutta merkittävimmät tulevista hankkeista koskevat merituulivoimaloita. Ensimmäinen avomerialueen merituulivoimapuisto rakennetaan Korsnäsin kunnan edustalle.

Selvityksen* mukaan parhaiten tuulivoiman tuotantoon sopivia alueita löytyy Merenkurkun eteläpuolelta sekä Selkämeren keski- ja eteläosista. Näillä alueilla, käytännössä Pohjanmaalla, sijaitsee jo nyt suurin maatuulivoimaloiden keskittymä, noin 37 % Suomen kaikista tuulivoimaloista.

Yhteistyöllä tuulivoimalogistiikan erikoisosaajaksi

Pohjanmaan maakunnassa sijaitsee ainakin viisi satamaa, joilla voisi sijaintinsa puolesta olla merkittävä rooli merituulivoiman rakentamisen logistiikassa: Pietarsaaren satama, Kanäsin satama Uudessakaarlepyyssä, Vaasan satama, Kaskisten satama ja Karhusaaren satama Kristiinankaupungissa.

Merituulivoimapuistot ovat logistiikaltaan massiivisia rakennushankkeita, jotka vaativat paljon kohdealueen infrastruktuurilta, erityisesti satamilta.

”Mikään satama ei tällä hetkellä yksinään pysty käsittelemään näitä isoja hankkeita”, toteaa Kaskisten sataman toimitusjohtaja Patrik Hellman. ”Siksi tutkimme muiden Pohjanmaan satamien kanssa yhteistyömahdollisuuksia ja strategisia vaihtoehtoja palvellaksemme asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla tulevaisuudessa.”

Pohjanmaan liitto onkin yhdessä alueen satamien kanssa käynnistänyt ”Merituulivoima ja satamat Pohjanmaalla” -hankkeen, jonka tarkoituksena on selvittää, miten alueen satamat yhteistyössä Ruotsin itärannikon satamien kanssa pystyvät parhaiten vastaamaan merituulivoiman rakentajien ja energiayhtiöiden kysyntään. Hankkeen pohjalta laaditaan Pohjanmaan alueen satamien yhteinen strategia merituulivoiman rakentamisen edistämiseksi. Hankkeen toteuttajaksi on tänään valittu Ramboll.

Satamilla roolia tuulivoimaloiden koko elinkaaren ajan

Kolmiosaisessa hankkeessa kartoitetaan ensin satamien tilannekuvaa ja vertaillaan niitä muihin Pohjanlahden ja Itämeren satamiin, merituulivoiman arvoketju ja toteuttamisen tarpeet huomioon ottaen.

Toisessa vaiheessa selvitetään satamien ominaisuuksien perusteella yhteistyötä ja työnjakoa. Räätälöityjä rooleja voi löytyä tuulivoiman kehittämisen, rakentamisen, operoinnin ja huollon sekä käytöstä poiston vaiheissa.

Selvityshankkeen kolmannessa osassa tutkitaan merituulivoiman tuomat kehittämismahdollisuudet satamille ja selvitetään vihreille investoinneille, esimerkiksi vetytaloudelle tai e-polttoaineille, soveltuvia teollisuusalueita. Pohjanmaalla – Kristiinankaupungin Kaskisten ja Vaasan alueella sekä pohjoisempana Raahessa – on käynnissä useita miljardiluokan hankkeita, jotka tarvitsevat vihreää energiaa.

Keskeinen rooli sekä tämän mittaluokan energiarakentamisessa että teollisuuden investoinneissa on maainfrastruktuurin kyvyssä vastata niiden asettamiin vaatimuksiin. Kunnostussuunnitelmat on jo kirjattu hallitusohjelmaan ja selvitys tarjoaakin tärkeää tietoa päätöksenteon tueksi.

”Uusiutuva energiatuotanto Pohjanmaalla mahdollistaa lisäinvestointeja, päästötöntä uusteollistumista, ja ennen kaikkea kasvua rannikollamme ilmaston ehdoilla”, sanoo maakuntajohtaja Mats Brandt Pohjanmaan liitosta. ”Investoimalla satamiimme ja strategiseen yhteistyöhön voimme varmistaa, että tulevista suurinvestoinneista jää jälkeä alueen jalostusarvoon ja työllisyyteen”.

”Investointisuunnitelmia ja -päätöksiä tehdään vasta, kun tiedämme, mikä on strategiaselvityksen tulos”, tarkentaa Patrik Hellman. ”Pitää muistaa, että Kaskisissa on myös suunnitteilla Euroopan suurin kartonkitehdashanke, jonka tarpeet tällä hetkellä tulevat ensin. Satamaa ei kuitenkaan kehitetä pelkästään yhtä toimintaa varten. Sataman kehittäminen on kokonaisuus, joka aina huomioi mahdolliset tulevaisuuden skenaariot”.

Lisätietoja:
Mats Brandt, maakuntajohtaja, Pohjanmaan liitto – Österbottens förbund
mats.brandt@obotnia.fi, +358 44 4934576

Patrik Hellman, toimitusjohtaja, Oy Kaskisten satama – Kaskö Hamn Ab
patrik.hellman@kaskinen.fi, +358 50 3430 676

Tietoa julkaisijasta:

Pohjanmaan liitto
Pohjanmaan liitto on aluekehittäjä yli 176 000 asukkaan Pohjanmaalla (2021). Ajamme asukkaiden, elinkeinoelämän ja kuntien etuja Vaasan ja Pietarsaaren seuduilla sekä Suupohjan rannikkoseudulla. Liitto on yksi Suomen kahdeksastatoista maakunnan liitosta. Olemme kuntayhtymä, jonka jäseniä ovat neljätoista Pohjanmaan kuntaa. https://www.obotnia.fi/

* Balancing profitability of energy production, societal impacts and biodiversity in offshore wind farm design.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S136403212200017X?via%3Dihub

Kaskisten sataman rautatieyhteyden kunnostus parantaisi huoltovarmuutta ja tukisi teollisuuden investointeja

Huonokuntoinen ja sähköistämätön Suupohjan rata heikentää Suomen huoltovarmuutta ja alueen teollisuuden investointinäkymiä. Useat tahot näkevät Kaskisten satamasta Seinäjoelle johtavan rataosuuden kunnostamisen sijoituksena, joka nopeasti maksaisi itsensä takaisin.

Kun puhutaan huoltovarmuudesta, viitataan valtion tai yhteiskunnan kykyyn varautua ja selviytyä erilaisista kriisitilanteista, häiriöistä tai poikkeusoloista. Huoltovarmuuteen liittyvät paitsi valmius tuottaa riittävästi keskeisiä resursseja, myös varmistaa infrastruktuurin toimintakyky, jotta valtiolla on mahdollisuus ottaa vastaan ulkopuolista apua.

Länsirannikon satamien merkitys Suomen huoltovarmuudelle on suuri. Niistä läntisin on Kaskisten satama, joka se sijaitsee strategisesti tärkeällä paikalla, lähellä keskeisiä merireittejä. Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon TEN-T:hen kuuluva Kaskisten satama on osa laajempaa logistista huoltoketjua, joka kattaa tärkeiden toimialojen, kuten energian, elintarvikkeiden, teollisuustuotteiden ja raaka-aineiden kuljetukset. Kriisitilanteissa puhuttaisiin myös sotilaallisesta ja humanitaarisesta avusta.

Hyvät liikenneyhteydet maissa ovat siis elintärkeitä huoltovarmuuden kannalta ja Kaskisten satamassa alkavan, suuren investointiohjelman ensimmäisessä vaiheessa satamaan rakennetaan viiden hehtaarin kokoinen varastointialue. Suomen NATO-jäsenyyden myötä merkittäväksi on nousemassa myös Kaskisista Seinäjoelle johtava Suupohjan rata, jota pitkin Suomeen laivattua kalustoa voitaisiin tarvittaessa kuljettaa esimerkiksi Niinisalon varuskuntaan.

Rautatieyhteys Kaskisista Seinäjoelle on huoltovarmuuden lisäksi tärkeä myös teollisuudelle. Metsä Group käyttää rataa raakapuun kuljetuksiin Kaskisten kemihierretehtaalle sekä tulevaisuudessa myös suunnitellulle kartonkitehtaalle. Yhtiö on todennut, että tehdasinvestoinnin takaisinmaksu pitenee merkittävästi, ellei rataa kunnosteta. Paremmat liikenneyhteydet lisäisivät teollisuuden investointihalukkuutta Kaskisiin ja Kristiinankaupunkiin, mikä taas merkitsisi alueelle lisää työpaikkoja. Myös VR hyötyisi Suupohjan radan kunnostuksesta, sillä mahdollisuus käyttää vireän tuonti- ja vientisataman kuljetuksissa rautateitä olisi satsaus myös ympäristöön ja vihreään siirtymään. VR onkin ehdottanut rataosuuden peruskorjausta ja sähköistämistä osana heidän uudelle hallitukselle ehdottamia kasvuhankkeita.

Kaskisten satama on moderni ja jatkuvasti kehittymiseen satsaava satama. Sen nosturikalusto on ajan tasalla ja sataman erityisvahvuuksiin kuuluu esimerkiksi mahdollisuus toimia suurikokoisten elementtien, kuten tuulivoimalan osien kuljetusväylänä. Kaskisten sataman toimitusjohtajan Patrik Hellmanin mukaan lähitulevaisuuden kehitystavoitteisiin kuuluu edellä mainitun, Kaskisiin suunnitellun kartonkitehtaan infratarpeiden varmistaminen Kaskisten satamassa. Hankkeisiin kuuluvat satama-altaan ja väylän syventäminen 12 metriin ja laituripaikkojen lisääminen sekä sataman sähköistäminen.

”Sataman laiva- ja tavaraliikenne kasvaa merkittävästi ja näihin tavoitteisiin liittyen Kaskisten satama-alueelle ulottuva nykyaikainen rataverkko olisi ensiarvoisen tärkeä”, Hellman linjaa.

Lisätietoja:

Patrik Hellman, toimitusjohtaja, Oy Kaskisten satama – Kaskö Hamn Ab
patrik.hellman@kaskinen.fi, +358 50 3430 676

 

Tietoa julkaisijasta:

Kaskisten satama / Port of Kaskinen

Kaskisten satama sijaitsee Suomen länsirannikolla, Itämeren laivaväylien läheisyydessä, noin 100 km Vaasasta etelään. Satama on osa TEN-T -verkostoa ja Suomen tärkeimpiä metsäteollisuuden vientisatamia. Se on erikoistunut sellun, sahatavaran, kemikaalien sekä bulk-rahdin käsittelyyn. Satama käsittelee vuosittain noin 1,3 milj. tonnia materiaaleja ja työllistää suoraan noin 50 henkilöä. Lue lisää: kaskistensatama.fi/

 

Suuret siivet Kaskisten satamassa

Tekniikan Maailman toimittaja Maria Tojkander kuvaaja Sami Peltoniemen kanssa kävi Kaskisten satamassa raportoimassa Fortumin Pjelax -tuulivoimapuistoon sijoitettavien tuulivoimalaelementtien lastausta ja kuljetusta. Jättiläismäisten elementtien lastaaminen ja siirtely vaatii BB Logisticsilta erityistä tarkkuutta ja huolellisuutta.

Fortum rakentaa Pohjanmaalla Pjelaxin puistoon tuulivoimaloita, joiden siivet ovat 80 metriä pitkiä ja painavat 30 tonnia kukin. Miten elementit siirtyvät laivoista satamaan ja tuulivoimapuistoon?    

Pjelaxin puisto on Kaskisten sataman ensimmäinen tuulivoimalaprojekti. ”Projekteja varten hankittiin 100 tonnin nostoon pystyvät nosturit satamaan jo viime syksynä”, kertoo Kaskisten sataman toimitusjohtaja Patrik Hellman. Nosturit ovat sataman nosturipalvelutarjoaja Havator Oy:n investointeja. Niillä nostetaan siivet ja muut raskaat osat laivasta satamaan. ”Kun laiva tulee satamaan siipiä täynnä, se toimii tuulella kuin iso purje”, Hellman kertoo. ”Silloin hinaajan pitää auttaa laivaa laituriin asti.”  

Satamassa oli elementtien siirtoa varten kolme pitkien rakenteiden kuljetuksiin tarkoitettua ajoneuvoyhdistelmää. Yhteen voimalaan tarkoitetut kolme siipeä vietiin kerralla. Erikoiskuljetuksista maanteitse vastasi Ahola Transport. Elementtien kuljetusta silmällä pitäen Kaskisissa oli tehty jo 2022 alueellinen valtatie 67:n oikaisu ja mm. maantiekannaksen osuudella maantiesiltojen kantavuus oli varmistettu.

Katso tästä Tekniikan Maailman kuvareportaasista tarkemmin, kuinka lastaus ja poikkeuksellisen leveä ja pitkä kuljetus satamasta tuulipuistoon sujui. 

(Lähde: Tekniikan Maailma, toimittaja Maria Tojkander: Näin saapuvat tuulivoimalan suuret siivet, julkaistu 25.3.2023)

#kaskistensatama #fortum #pjelax #tuulivoimala #havator #bblogistics #aholatransport #tekniikanmaailma #TM

Pääsy satamaan – kulkulupa!
Asioiminen satama-alueella on luvanvaraista ja vaatii rekisteröitymistä. Siirry tästä sivulle kulkulupa.

Tillträde till hamnen – passertillstånd!
Tillträde till hamnområdet kräver tillstånd och registrering. Läs mer om passertillstånd.

Port area visits – access permit!
Access to the port area is subject to authorization and registration. Read more about access permits.

×