Kaskisten sataman historia
-port of kaskinen

Kaskisten kaupunki sai alkunsa vuonna 1785, kun Ruotsin kuningas Kustaa III myönsi kaupungille erityisoikeudet allekirjoittamalla privilegiokirjan. Kaskisten meriliikennehistoria on vielä hieman vanhempi ja juontaa juurensa 1770-luvulle, jolloin pieni pakkahuone, tullihuone ja laituri nousivat paikalle, joka nyt tunnetaan Sisäsatamana. Aluksi merenkulku oli vaatimatonta, mutta ajan myötä kauppiaat ja kaupunki itse rakensivat lisää laitureita, kuten Tullilaiturin, joka toimi nykyisen vierasvenesataman paikalla. Vaikka vasta vuonna 1875 meriliikenne ja satamatoiminta vilkastuivat, Kaskisten satama oli jo keskiajalla tunnettu sen syvän ja suojatun väylän ansiosta.

Vuonna 1912 rautatie saapui Kaskisiin, ja Sisäsataman laiturille vedettiin rautatie. Samoihin aikoihin otettiin käyttöön Paalulaituri, joka sijaitsi nykyisen Ulkosataman paikalla, jota alettiin rakentamaan vuonna 1955. Syväsataman ensimmäistä laituria alettiin rakentamaan vuonna 1977, ja joka kasvoi 900 metriin 2000 luvun alussa. Se tarjoaa kahdeksan laituripaikkaa. Syväsatama on Suomen toiseksi uusin satama Vuosaaren sataman jälkeen.

Sataman kehitykselle oli merkittävää alueen puunjalostuksen kasvu 1800-luvulla, erityisesti Metsä-Botnian tehtaan rakentaminen Kaskisiin vuonna 1977. Sataman merkitystä vahvisti myös Finnforestin Suomen sahojen laivausten keskittäminen Kaskisiin 1990-luvulla ja M-Realin tehdasinvestointi 2000-luvulla (nykyinen MetsäBoard).

Aikoinaan tärkeimmät vientituotteet olivat terva, piki, sahattu ja veistetty puutavara sekä maataloustuotteet. Myös suola oli merkittävä tuontitavara. Nykyään pääartikkelit ovat tuulivoimakomponentit ja termomekaaninen hierre. Lisäksi laivataan mm. kemikaaleja, sahatavaraa, rehua ja lannotteita sekä kasvuturvetta.

Vuodesta 1934 Kaskisten satama toimi tärkeänä talvisatamana Pohjois-Suomen selluteollisuudelle, mutta tämä rooli muuttui vuonna 1974, kun Suomen uudet jäänmurtajat alkoivat pitää auki reittejä myös pohjoisiin satamiin.

Satamatoiminnan alkuvaiheessa laivojen lastauksesta ja purkamisesta vastasi aluksen miehistö. 1900-luvun alussa erityiset ahtaajat alkoivat huolehtia tästä tehtävästä. Aluksi lastin käsittely tapahtui täysin manuaalisesti, mutta höyryalusten yleistyessä 1870-luvulla, käyttöön otettiin ensimmäiset vinssit. Noin 100 vuotta myöhemmin saapuivat maalle sijoitetut nostolaitteet, mikä merkitsi huomattavaa edistystä lastinkäsittelyssä. Kaskisissa satamatyöntekijät olivat aluksi tilapäisissä työsuhteissa, mutta vuonna 1983 Kaskö Stevedoring vakinaisti koneenkuljettajat, ja vuonna 2001 muut ahtaajat. Ennen toista maailmansotaa satamassa saattoi kiireellisimpänä aikana työskennellä jopa 200 työntekijää, kun taas nykyään liikennemäärä on noin viisitoistakertainen ja satamassa työskentelee säännöllisesti 50–60 työntekijää.

Kasvu moderniksi digitalisoiduksi rahtisatamaksi

Kaskisten satama onnistui vuoteen 2016 mennessä toipumaan käynnissä olleesta metsäteollisuuden rakennemuutoksesta varsin hyvin. Vuonna 2008 alkanut lama vaikutti merenkulkuun, mutta siitäkin Kaskisissa selvittiin ja sataman kehittämiseksi ja satama-alueen kasvattamiseksi alettiin tehdä mittavia suunnitelmia.

Vuonna 2017 Kaskisten satama Oy:n toimitusjohtajaksi valittiin Patrik Hellman, jonka tehtävänä oli keskittyä markkinointiin sekä kehitykseen sataman toiminnan kasvattamiseksi. Vuosien 2018-2024 aikana määriteltiin strategiset kasvun suuntaviivat, ja uusi kasvusuunnitelma laadittiin, sisältäen kärkihankkeet ja asiakastarpeiden analysoinnin.

Vuonna 2020 nähtiin määrätietoista uudistamista, mikä johti kolmanteen perättäiseen tavaravirtojen kasvun vuoteen ja 25 %:n kasvuun kolmessa vuodessa. Vuonna 2021 sataman liikennemäärät olivat jatkuvassa kasvussa, ja käynnissä oleva digitalisointiprojekti edisti tehokkuutta ja nopeutta. Sataman modernisointi ja digitalisaatio ovatkin olleet keskeisiä elementtejä kasvussa.

Kaskisten satama on reagoinut päästövähennystarpeisiin, erityisesti rikkidirektiivin voimaantulon myötä. Sataman tavoitteena on olla Suomen vihrein satama, mikä edellyttää entistä vähäpäästöisempää toimintaa. Kaiken kaikkiaan Kaskisten satama on läpikäynyt merkittävän kehityskaaren kohti modernia, digitalisoitua rahtisatamaa.

Kaskisten satama katsoo tulevaisuuteen

 Kaikista saavutuksistaan huolimatta Kaskisten satama ei jää seuraamaan kehitystä sivusta, vaan panostaa voimakkaasti tulevaisuuteen. Suunnitelmissa on muun muassa säännöllisen suuryksikköliikenteen aloittaminen. Lisäksi alueella rakenteilla olevat merituulivoimapuistot synnyttävät satamaan rahtiliikennettä, sillä Kaskisten satama on erikoistunut nimenomaan suurikokoisten tuulivoimaelementtien käsittelyyn ja tulevaisuudessa mahdollisesti myös niiden rakentamiseen. Sataman ja koko alueen vetovoimaa lisäävä hanke on myös mahdollinen Suupohjan radan sähköistäminen. Tulevaisuus näyttää siis valoisalta, ja Kaskisten sataman historia jatkuu suotuisten tuulien merkeissä.