Satamajohtajat: Ministerin löperö EU-edunvalvonta uhkaa Suomen viennin kasvua ja kilpailukykyä
Suomen tuonti- ja vientikuljetuksista lähes 90 prosenttia tapahtuu meriteitse. Länsirannikon satamat palvelevat Suomen vahvimman vientiteollisuusvyöhykkeen tarpeita. Niiden kautta viedään noin 40 prosenttia koko maan tavaraviennin arvosta. Satamat ovat Suomen kansantalouden toiminnan kannalta elintärkeitä ja tarvitsemme sijaintimme vuoksi meriliikennettä monia muita maita enemmän.
EU:n komission voimassa olevan ehdotuksen mukaan koko Suomen TEN-T-verkostosta ollaan pudottamassa pois 3 satamaa, joista Pietarsaaren ja Kaskisten satamat sijaitsevat keskeisillä paikoilla länsirannikolla. TEN-T-politiikka on tärkeä keino edistää investointeja kasvun ja työpaikkojen luomiseksi, sen avulla vahvistetaan myös sisämarkkinoiden kehittymistä ja suomalaista kilpailukykyä. Vain kuulumalla verkostoon satama voi esimerkiksi saada EU:n investointitukia. Myös kansallinen rahoitus keskittyy infrastruktuurin kehittämiseen TEN-T -verkoston avainkohdissa. Toteutuessaan ehdotus on lamauttava isku myös koko Pohjanmaan seutualueen elinvoiman – talouden ja infrakstruktuurin kehittymiselle.
Ei Brysselissä vielä mitään ole päätetty
Pietarsaaren sataman toimitusjohtaja Juha Hakala tapasi liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan huhtikuussa.
– Harakka sanoi, että meidän pitää ryhtyä miettimään satamalle muita rahoituskeinoja, ja että EU:n esitykseen tuskin saadaan mitään muutosta. Ei Brysselissä vielä ole mitään päätetty, Hakala painottaa. Ja perää ministeriöltä aktiivisuutta.
Kaskisten sataman toimitusjohtaja Patrik Hellman on myös tyrmistynyt.
– Eduskunnan kanta asiassa on, että kaikkien Suomen nykyisten TEN-T -satamien tulee säilyä verkostossa. Liikenne- ja viestintäministeriön tehtävä on tehdä töitä sen eteen, että näin myös käy, Hellman jyrähtää.
– On käsittämätöntä, että esimerkiksi systemaattinen, kasvuhakuinen Kaskisten sataman kehittämistyö, joka on tuottanut hurjaa nousua tavaravirtojen määrässä (vuosien 2018–2020 välillä vuotuinen 25 % kasvu) torpataan seinään. Verkostosta pois pudottaminen käytännössä merkitsisi molemmissa satamissa jo tehtyjen mittavien investointien hukkaan heittämisen, pohtii Hellman.
Länsirannikon satamilla tärkeä rooli myös Pohjanmaan aluetaloudessa
Pohjanmaalla Pietarsaaren, Vaasan, Kaskisten ja Kokkolan satamat ovat keskeinen menestystekijä mittavassa vientiteollisuuden ekosysteemissä. Ne ovat merkittäviä metsäteollisuuden tuotteiden vientisatamia. Tulevan viiden vuoden aikana länsirannikolle aiotaan investoida tällä tietoa yli neljän miljardin euron arvosta, muun muassa kestävään akkuklusteriin, puhtaan energian tuotantoon ja energiateollisuuden sovelluksiin sekä vahvistetaan, vähähiilistetään ja tehostetaan eri teollisuuden alojen tuotantoa. Lisäksi teollisuudessa painotetaan entistä vahvemmin vähäpäästöisiä kuljetuskäytäviä ja TEN-T -verkostoon kuuluminen on merkittävä osa näiden kuljetuskäytävien kehittämistä.
On odotettavaa, että akku- ja mineraaliteollisuuden kuljetustarpeet kasvavat merkittävästi lähitulevaisuudessa vihreän siirtymän myötä. Merilogistiikka on merkittävässä osassa myös akku- ja mineraaliteollisuuden tuotteiden viennissä sisämarkkinoille ja kolmansiin maihin.
Pietarsaaren sataman kautta kulkee vuodessa n. 1,5 miljoona tonnia tavaraa ja aluskäyntejä on vuosittain n. 300.
Kaskisten sataman kautta kulki vuonna 2021 n. 1,3 miljoona tonnia tavaraa ja aluskäyntejä oli n. 400.
Lue Juha Hakalan ja Patrik Hellmanin haastattelu Ilkka-Pohjalaisen digilehdestä 27.4.2022
https://digilehti.ilkkapohjalainen.fi/titles/ilkkapohjalainen/11846/publications/805/pages/6