Kaskisten satama digitalisoituu

Kaskisten satamassa on käynnistynyt digitalisoitumishanke vuoden 2019 alussa. Alusliikenteen käynnit, lasti-ilmoitukset ja alusjäteilmoitukset on jo aiemmin aloitettu rekisteröidä Traficomin ja Tullin ylläpitämään Portnet-järjestelmään. Portnet on kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva tietoverkko. Portnetia kehitetään kohti kansallista Single Window -konseptia.

Kaskisten sataman digitalisoituminen tulee ensi vaiheessa sujuvoittamaan tavaraliikenteen kulunvalvontaa satama-alueella ja nopeuttamaan materiaalivirtojen hallintaa. Muun muassa alusten satamassa viipymisajan lyhentäminen, rahtiliikenteen odotusaikojen minimoiminen ja materiaalivirtojen käsittelyaikojen tehostaminen sekä turvallisuuden varmistaminen ovat hankkeen osatavoitteita.
Sataman kulunvalvonnan digitaalinen seuranta ja rekisteröintityö on jo aloitettu yhteistyössä Securitaksen kanssa. Porttitekniikka on jo uusittu, seuraava näkyvä maamerkki on digitaalisen infotaulun pystytys porttien tuntumaan.

Maamme tarvitsee sujuvia ja suorituskykyisiä älysatamia. Meri- ja maaliikenteen digitalisoituminen on jo pitkällä. Satamien, varastojen ohjauksen, alusten ja maaliikenteen digitaalisten järjestelmien integrointi toimivaksi kokonaisuudeksi on kokonaishankkeen tärkein tulevaisuuden tavoite.

Oy Kaskisten satama – Kaskö Hamn Ab

Satama on merkittävä alueen veto- ja elinvoimatekijä

Meri luo Kaskisten saarikaupungille ja lähialueelle kilpailuedun teollisuuteen, asumiseen ja matkailuun. Kaskisten moderni syväsatama on vahva vetovoimatekijä  satamaa tarvitsevan teollisuuden ja yrittäjyyden keskittymiselle Kaskisiin ja Suupohjan rannikkoalueelle. Satama on avara metsä- ja puunjalostusteollisuuteen ja bulk-tuotteisiin erikoistunut vienti- ja tuontisatama. Se on liitetty osaksi EU:n TEN-T kattavan verkoston satamia ja luokitellaan tärkeäksi satamaksi osana eurooppalaista kuljetusverkostoa.

2019 valmistuneessa seutukaupunkien vetovoimatutkimuksessa satama kuuluu vahvasti Kaskisten kaupungin ja alueen identiteettiin sekä omien asukkaiden että muualla asuvien mielestä. Tutkimuksen mukaan elinvoiman ja hyvän imagon kasautumisen lisäksi kaikkein vetovoimaisimpia kaupunkeja yhdistivät keskustan vireys ja viihtyisyys, kaupungin persoonallisuus ja erottuvuus sekä hyvät kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut.

Sanapilvien avulla tutkimuksessa havainnollistettiin tunnettuutta ja mielikuvia, jotka yhdistetään seutukaupunkiin.

Kaskisten kaupungin asukkaiden mielikuvat kotikaupungistaan:



Suurten kaupunkien asukkaiden mielikuvat Kaskisten kaupungista:

(Avoimet vastaukset on tiivistetty ns.sanapilveksi. Sanapilvi on samaan aikaan sekä visuaalinen että kvantitatiivinen esitystapa, joka havainnollistaa avointen vastausten keskeisen sisällön. Mitä tummempana ja kookkaampana sana tai vastaus esitettyyn kysymykseen näyttäytyy, sitä useammin kyseinen sana on esiintynyt vastauksissa.)

Innolink toteutti 55:lle seutukaupungille pehmeän vetovoimatutkimuksen ja yhdisti aiemmin julkaistun (Seutukaupunkianalyysi 2018) kovia muuttujia kuvaavan tutkimuksen löydökset kokonaisvaltaiseksi kuvaksi kuntavetovoimasta. Kuntakohtaisista tuloksista ja vertailuaineiston avulla kunnat saivat näkemystä ja työvälineitä  vetovoimaisuuden keskeisistä kehittämisalueista kunnan strategiaa tukeville toimenpiteille, brändi/imagon kehittämiselle ja markkinointiviestintään. Seutukaupungeissa asuu yhteensä n. miljoona ihmistä. Ne ovat alueellisia keskuksia ympäröivälle seudulle.Tutkimus toteutettiin sähköisenä tiedonkeruuna tammikuussa 2019. Se perustuu yhteensä noin 12 800 vastaukseen.

Tutustu tutkimukseen täällä.