Sataman modernisointi vauhdittaa kasvua

Kaskisten satama uudistuu vauhdilla, automatisointi johtaa myös kohti päästövähennystavoitteita

Satamilta vaaditaan energia- ja kustannustehokkuutta sekä päästövähennyksiä. Tämä on sysännyt liikkeelle laivaliikenteen ja satamien uudistamisaallon. Päästövähennyksissä takarajana on alkuvuosi 2025. Kaskisten satamassa haasteeseen on tartuttu aikailematta. Sen operatiivista toimintaa lähdettiin uudistamaan kokonaisvaltaisella digisopimuksella. Yhteistyökumppanina on norjalainen Grieg Connect.
− Pilvipalvelupohjainen sataman digihallintajärjestelmä merkitsee satamalle samaa kuin lennonjohto isommalle lentokentälle, satamayhtiön toimitusjohtaja Patrik Hellman vertaa mittavaa muutosprosessia osuvasti.

Monivuotinen projekti

Digitalisaation avulla voidaan tehostaa sataman operatiivisia toimintoja ja samalla vähentää päästöjä sekä kustannuksia. Kaskisissa tavoitteena on rakentaa täysin digitaalisesti toimiva satama. Uuden digitaalisen hallintajärjestelmän ensimmäinen vaihe otettiin käyttöön helmikuussa.
− Projekti on hyvin monivaiheinen. Kokonaan valmiiksi se saadaan arviolta 3−4 vuodessa kuin kaikki sovellukset on saatu integroitua yhteensopiviksi.

Muutos näkyy

Projektin aikana läpivalaistaan kaikki sataman toiminnat ja Grieg Connect räätälöi Kaskisten satamalle myös täysin uusia sovelluksia. Uudistukset ovat vaikuttavia.
− Pelkästään lastidokumentoinnin digitalisoinnilla vähennetään merkittävästi nykyistä paperisotaa. Porttitoimintojen siirtäminen järjestelmään taas tehostaa satama-alueella maaliikenteen kulunvalvontaa ja kaukoseurantaa oleellisesti.
− Ja mikä parasta, voimme tarjota sataman kuljetusyrityksille mahdollisuutta liittyä samaan digisovellusjestelmään.

Älykästä teknologiaa

Digitaalisen hallintajärjestelmän sekä kehittyneen sataman saapumis- ja hallintamoduulin lisäksi sopimukseen sisältyvät optiona tavaran läpivirtaushallinta- ja monitorointi, terminaalitoimintahallinta, mobiilipalvelu ja digitaalinen kaksonen, joka on ajatteleva ja aistiva virtuaalikopio satamasta.
− Keräämme projektin edetessä digitaalista kaksosta varten vertailutietoja, jotta tiedämme, miten voimme operoida eri toimintoja paremmin.

Lisää automaatiota

Kaskisten sataman uudistamisen työlistalla on myös automaatio- ja infraprojekteja. Väylille ja satama-alueelle aiotaan tuoda lisää liikenteen ohjausta parantavia sensoreita ja kameroita, alusten kiinnitys- ja irrotus automatisoidaan ja laitureita vahvistetaan sekä pidennetään.
− Tänä vuonna laiturialuetta on tarkoitus pidentää 160 metrillä. Tavoitteena pitkällä tähtäimellä on päästä 2 000 metriin, mikä on tuplasti nykyistä enemmän.

Uuden edessä

Hellman kuvaa Kaskisissa ja koko satama-alalla käynnissä olevaa vaihetta vallankumoukseksi, sillä muutospaineita tulee monelta suunnalta.
− Ympäristöälykkäiden, automatisoitujen ja kustannuksia säästävien ratkaisujen kehittäminen ovat koko logistiikkaketjun tulevaisuusskenaario.

Ympäristövaatimukset ja kustannuspaineet eivät kuitenkaan koske vain satamia. Samassa veneessä ovat niin satamassa liikennöivät alukset kuin sataman maaliikenne. Siksi avoimien sovellusten avulla kehittyvien satamien, VTS-keskuksien ja terminaalien sekä meri- ja maaliikenteen välille on yleisesti lähdetty luomaan saumatonta digiverkostoa.
− Kun kaikki sataman asiakkaat sekä rajapinnat on saatu kytkettyä järjestelmään, voimme alkaa puhua satamien ja logistiikan uudesta operatiivisesta aikakaudesta.

Vahvoja kasvulukuja

Oy Kaskisten Satama-Kaskö Hamn Ab teki vuonna 2020 ennätystuloksen. Satama käsitteli tavaraa yli 1,2 miljoonaa tonnia. Kasvua kirjattiin 11 prosenttia. Aluskäynnit lisääntyivät 40 aluksella. Niiden kokonaismäärässä oli 370. Satama kuuluu kattavaan kansainväliseen TEN-T satamaverkostoon.
– Sataman tavaravirrat ovat kasvaneet 25 prosenttia kolmessa vuodessa. Strategisena tavoitteenamme on kasvattaa tavaravolyymi kolminkertaiseksi vuoteen 2030 mennessä, toimitusjohtaja Patrik Hellman toteaa.

Havator kumppaniksi

Havator uutisoi maaliskuussa, että se ostaa Revisolin Kaskisten satamanosturiliiketoiminnot. Samalla yhtiö ilmoitti investoivansa Kaskisten sataman nostopalveluiden kehittämiseen.
Hellman pitää Havatorin etabloitumista Kaskisten satamaan erittäin positiivisena asiana, sillä se vahvistaa sataman kilpailukykyä entisestään.
Havator on yksi Kaskisten satamaoperaattoreiden palveluntuottajista. Muita yhteistyökumppaneita ovat Oy Silva Shipping Ab, BB Logistics Oy, Wibax Tank Oy ja Cewal Grains Oy.

Teksti: Merja Maansalo, kuvat: Kaskisten satama

Artikkeli on julkaistu Kuljetus&Logistiikka -lehden numerossa 2/2021.

Satama on tavaravirtojen sydän

Valtaosa Suomen ulkomaankaupan tavaraliikenteestä kulkee maamme satamien kautta. Mutta satamat ovat paljon muutakin kuin eri kuljetusmuotojen välinen lastaus- ja purkupaikka ja lähitulevaisuudessa satamien toimintamalli tulee muuttumaan aika radikaalisti, näin myös Suomen läntisimmässä satamassa Kaskisissa.

Kaskisten hyvin suunniteltu satama takaa turvallisen ja kustannustehokaan tavarankäsittelyn. Sataman monipuoliset ja väljät tilat nopeuttavat ja tehostavat tavarankäsittelyä.
– Tavaroiden lastaus ja purku eri kuljetusmuotojen välillä on optimoitu nykyasiakkaille,mmutta tulevina vuosina tehokkuutta ja toimivuutta tullaan nostamaan monta pykälää ylöspäin, sanoo Kaskisten Satama Oy:n toimitusjohtaja Patrik Hellman.

Kaskisten satama on Suomen länsirannikolla Suupohjassa sijaitseva vilkas satama, jonka liikenneyhteyksiä ovat kantatie 67 yhteydellä valtatie 8:aan ja Suupohjan rata. Hyvät logistiset yhteydet ovat houkutelleet alueelle metsäteollisuuden yrityksiä, joiden ympärille on kehittynyt elinvoimainen yritysverkosto. Kaskisten satama on myös TEN-T kattavan verkon satama, joka tarkoittaa, että satama on osa EU:n liikenne- ja väyläverkostoa.
– Kaskisten Satama on verrattain uusi satama ja valtaosa siitä on rakennettu 2000-luvun alussa, Hellman selvittää. Sataman kautta kulkee noin 1,1 miljoona tonnia tavaraa vuodessa. Satama työllistää noin 50 henkilöä ja sitä ympäröivä teollisuus suoraan noin 150 henkilöä.
– Sataman työllistävä vaikutus on kuitenkin paljon suurempi, jos myös sataman välillinen toiminta ja kaikki sen asiakkaat luetaan mukaan, Hellman painottaa.

Kaskisten Satamaa kehitetään tulevaisuuden ympäristö- ja automaatiotavoitteita huomioiden

Suomen ja EU:n ilmastotavoitteet koskevat maamme kaikkia satamia. Tarve vähentää päästöjä myös Kaskisten satamassa ja satamaan johtavilla liikenneväylillä tulevat olemaan asialistalla jatkuvasti mukana kun sataman toimintoja ja rakenteita kehitetään.
– Sataman prosesseja ja toimintoja kartoitetaan syksyn ja ensi kevään aikana yhteistyössä eri toimijoiden ja asiakkaiden kanssa. Keräämiemme tietojen perusteella kehitämme digitaalisia sovelluksia, joiden kautta voimme tarkasti mitata ja seurata eri tavarankäsittelyvaiheita ja kulkuvälineiden käyttöasteita ja siten parantaa sataman tehokkuutta ja vähentää päästöjä. Satamasta on myös tarkoitus tehdä digitaalinen kaksonen, joka tulee sataman toimijoiden ja kaikkien asiakkaiden käyttöön.
– Kaksosella pystytään esim. etukäteen simuloimaan toimintoja ja mm. alusten sekä koneiden liikkumista ja sitä kautta optimoimaan sekä tehostamaan toimintoja. Koko järjestelmä integroidaan sataman hallintajärjestelmän kanssa.
– Tämä vähentää päästöjä, alentaa asiakkaiden kustannuksia ja tehostaa myös kaikkia sataman toimintoja merkittävästi.

Etelä-Pohjanmaata ja Pohjanmaata halkova Suupohjan rata Seinäjoelta Kaskisiin on tärkeä sataman ja alueen kehitykselle

Raideliikenteen elvyttäminen on otettu Kaskisissa erityishuomion kohteeksi. Kaskisten satama tukee Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistystä, jonka tavoitteena on parantaa Suupohjan rataa pitkäjänteisesti. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Jorma Vierula kertoo, että Teuvan lastauspaikan kunnostaminen ja laajentaminen on hyvä alku.
– Suupohjan rataa pidetään hyvin tärkeänä Suupohjan ja Etelä-Pohjanmaan aluetaloudelle. Parin viime vuoden aikana on käynnistetty kehittämistoimia edellytysten parantamiseksi ja liikenteen lisäämiseksi, Jorma Vierula kertoo.

Suupohjan rata on esimerkki siitä, että kehittämistoimilla on saatu myönteistä kehitystä aikaan.
– Tavarajunien määrä radalla on nelinkertaistunut vuoteen 2018 ja lähes kolminkertaistunut vuoteen 2019 verrattuna. Tavaraliikenteen kasvu on perustunut pääosin lisääntyneeseen puutavaran kuljetukseen radalla, Vierula selvittää. Teuvan lastauspaikan ajanmukaistamisen kesällä 2020, on laskettu moninkertaistavan puutavaran kuljetuksen radalla. Lastauspaikassa on tarkoitus lastata puutavaraa kotimaan kuljetustarpeita varten.

– Väylävirasto päätti huhtikuun lopussa jatkaa Suupohjan radan kunnossapitoa vuoden 2022 loppuun saakka, perusteena tavaraliikenteen määrän toteutunut kasvu. Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistys pitää päätöstä merkittävänä niin Suupohjan kuin myös molempien maakuntien, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan, aluetaloudelle. Päätös tuo myös pitkäjänteisyyttä radan kehittämistyöhön.

Jorma Vierula ja Patrik Hellman uskovat rautateiden uuteen suosioon, joka elvyttää myös poikittaisliikennettä. Toimiva raideverkosto on myös tärkeä päästöjen vähentämisessä ja parantaa samalla alueen kasvuedellytyksiä. Kiskojen lisääntyvä käyttäminen maantieliikenteen sijaan tukisi myös Kaskisten sataman kasvua ja kehityssuunnitelmia.
– Haluamme varmistaa kilpailukyvyn säilymisen ja katsomme rohkeasti kohti alan tulevaisuutta ja panostamme investointeihin. Tähän kuluu myös raideliikenteen kehittäminen, Hellman päättää.

(Artikkeli 3/2020 Kuljetus & Logistiikka)