Sataman digitalisointi ja järjestelmien visualisointi näkyy videoseinällä

Elkome Oy toimitti Kaskisten Satamalle videoseinä- ja KVM-järjestelmän osana sataman automatisointi- ja digitalisointiprojektia. Videoseinällä haluttiin esittää tietoa useista eri sataman järjestelmistä, parantaa toiminnan reaaliaikaista tilannekuvaa, nopeuttaa reagointia muuttuviin tilanteisiin sekä tehostaa ja helpottaa eri järjestelmien käyttöä.

Tietojärjestelmien visualisointi ja valvonta videoseinälle

Kaskisten Satama on Suomen tärkeimpiä metsäteollisuuden vientisatamia. Sataman päätavarat ovat sellua, sahatavaraa, kemikaaleja sekä bulkkitavaraa. Satama käsittelee yli 1,2 milj. tonnia tavaraa vuodessa ja työllistää suoraan noin 50 henkilöä. Digitalisaation avulla haluttiin tehostaa sataman toimintoja sekä saada säästöjä ja uusia tulonlähteitä.

Digitalisoimme ja automatisoimme toimintojamme, ja tätä varten tarvitsimme videoseinäjärjestelmän datan esittämiseen ja seurantaan. Tavoitteenamme oli saada parempi kokonaiskuva sataman operatiivisesta toiminnasta”, kertoo Kaskisten Sataman toimitusjohtaja Patrik Hellman. ”Meillä on suunnitelmissa digitaalinen kaksonen satamasta ja järjestelmistä sekä automaation kokonaishallinta. Tällä tavoin pystymme tarjoamaan uusia palvelumuotoja, luomaan työpaikkoja ja tulonlähteitä sekä saavuttamaan maksimaalisen tehokkuuden ympäri vuoden.

Videoseinäjärjestelmän määrittely ja toiminnallisuuden testaus

Videoseinäjärjestelmän määrittely toteutettiin yhdessä Kaskisten Sataman ja Elkomen kanssa. Kartoituksessa selvitettiin, mihin videoseinä sekä tarvittavat videoseinäpalvelimet ja KVM-laitteistot asennettaisiin, mitä tietoja eri järjestelmistä tultaisiin videoseinällä esittämään, mitä eri järjestelmiä KVM:n avulla halutaan ohjata, sekä ovatko kaikki ohjelmistot ja laitteet yhteensopivia toistensa kanssa.

Tutkimme vaihtoehtoja ennen lopullista päätöstä videoseinä- ja KVM-järjestelmän toimittajaksi. Elkome oli teknisesti paras ja meidän käyttöömme sopivin. Järjestelmään tutustuminen ja toiminnallisuuden testaaminen Elkomen demoympäristössä sekä toimittajan ammattimaisuus ja osaaminen olivat tärkeitä osatekijöitä valintaan. Myös referenssit toteutetuista teollisuuden valvomojärjestelmistä tekivät vaikutuksen”, kertoo Hellman hankintapäätökseen vaikuttaneista tekijöistä.

Videoseinäjärjestelmän onnistunut toteutus

Elkome toimi Kaskisten Sataman videoseinäprojektissa yhteistyössä norjalaisen satamien digitalisointiratkaisuja toimittavan Grieg Connectin kanssa. Videoseinä kokoaa tietoa satamanhallinta-, meriliikenteenseuranta-, kamera- ja kulunvalvontajärjestelmistä havainnolliseen muotoon ja mahdollistaa reaaliaikaisen tilannekuvan sataman toiminnoista ja prosesseista. Videoseinään yhdistetty KVM-järjestelmä mahdollistaa tehokkaan työskentelyn ja kaikkien eri järjestelmien ohjaamisen yhdestä työpisteestä yhden näppäimistön ja hiiren avulla.

Toimitus sujui sovitusti ja laitteet toimivat alusta lähtien ilman mitään ongelmia. Olemme lisäksi saaneet todella hyvin tukea, kun olemme halunneet tehdä muutoksia järjestelmään tai kokeilla jotain uutta”, kuvailee satamamestari Jarmo Nordback projektin onnistumista.

Ensimmäisenä Suomessa: Kaskisten sataman operatiivinen toiminta digitalisoidaan ja virtaviivaistetaan Grieg Connectin kanssa

Kaskisten satama on ensimmäisenä satamana Suomessa solminut kokonaiskattavan digitalisaatiosopimuksen Norjalaisen Grieg Connectin kanssa. Sataman operatiivinen toiminta digitalisoidaan ja virtaviivaistetaan yhteistyön aikana.  

 Kaskisten satama on Suomen ensimmäinen satama, joka liittyy 80:n kehittyvän sataman, VTS-keskuksien ja terminaalien, rykelmään, jossa toimijat työskentelevät yhdessä avoimien saumattomien sovelluksien kehittämiseksi meri-, tie ja rautatiekuljetuksissa.

 Norjalaisyritys Grieg Connect rakentaa Kaskisten sataman tulevan digitaalisen hallintajärjestelmän. Yhteistyön  tavoitteena on pitkäjänteisesti kehittää digitaalisia sovelluksia, jotka tehostavat sataman operatiivisia toimintoja, vähentävät kustannuksia ja päästöjä sekä ajan myötä kytkee kaikki sataman asiakkaat ja rajapinnat sataman järjestelmään.

– Tämä antaa meille erinomaisen mahdollisuuden digitalisoida kaikki transaktiot ja prosessit ja olla digimaailman etulinjalla, jonka näemme kehittyvän koko ajan ympäri maailmaa. Tulemme saamaan totaalisen yleishallinnan sataman toiminnasta sataman ulkopuolella, merellä ja maissa. Samalla keräämme hyödyllistä tietoa tulevaisuuden toimintoja ja järjestelmiä silmällä pitäen. Meillä on suuria odotuksia järjestelmää kohtaan ja molemmat osapuolet ovat vakuuttuneita siitä, että yhteistyö avaa oven tulevaisuuden satamalle. Pelkistetysti voidaan sanoa, että digijärjestelmä tulee olemaan satamalle sama kuin lennonjohto isommalle lentokentälle, Kaskisten sataman toimitusjohtaja Patrik Hellman sanoo.

Sopimukseen kuuluu pilvipalvelupohjainen sataman hallintajärjestelmä sekä kehittynyt sataman saapumis- ja hallintamoduuli. Järjestelmällä on optiona tavaran läpivirtaushallinta- ja monitorointi, terminaalitoimintahallinta, mobiilipalvelu ja digitaalinen kaksonen. Järjestelmää kehitetään jatkuvasti markkinavaatimuksia vastaavaksi.
– Digitaalinen kaksonen rakennetaan sitä mukaan kun hallintajärjestelmä on kerännyt tarpeeksi tietoja eri prosesseista. Digikaksonen on ajatteleva ja aistiva virtuaalikopio satamasta, Hellman selvittää.

– Kaskisten satamalla on kaikki valmiudet rakentaa puhtaasti digitaalisesti toimiva satama asiakkailleen. Olemme erittäin iloisia sataman osoittamasta luottamuksesta meitä kohtaan. Yhdessä rakennamme nykyaikaisen, nopean, ympäristöystävällisen ja kustannustehokaan kokemuksen Kaskisten satamaan maitse ja meritse saapuville asiakkaille , sanoo Dan Steinnes, Grieg Connectin liiketoiminnan kehityspäällikkö.

– Astumme satamien ja logistiikan uuteen operatiiviseen aikakauteen, joka ajan myötä tulee muuttamaan ajattelu- ja työskentelytapojamme pitkin koko valmistus- ja kuljetusketjutoimintoja. Ympäristöälykkäiden, automatisoitujen ja kustannussäästävien ratkaisujen kehittäminen ovat koko logistiikkaketjun tulevaisuusskenaario, Hellman uskoo.

Kaskisten satama:
Kaskisten satama sijaitsee Suomen länsirannikolla noin 100 km Vaasasta etelään. Satamalla on TEN-T status ja on mm. maan tärkeimpiä metsäteollisuuden vientisatamia. Sataman päätavarat ovat sellua, sahatavaraa, kemikaaleja sekä bulkkitavaraa (irtotavaraa). Satama käsittelee yli 1,1 milj. tonnia tavaraa vuodessa ja työllistää suoraan noin 50 henkilöä.

Grieg Connect:
Grieg Connect on osa Grieg Group yritysperhettä, joka sijaitsee Norjan Bergenissä. Grieg Logistics’in omistama Grieg Connect:illä on noin 80 satamaa asiakkaina ympäri Skandinaviaa. Ohjelmistoyrityksellä on 30 työntekijää ja 5 toimistoa ympäri Pohjolaa.

 

Lisätietoa antavat:

CEO, Port of Kaskinen: Patrik Hellman: +358 50 343 0676, patrik.hellman@portofkaskinen.fi

Business Development Manager, Grieg Connect: Dan Steinnes: +358 452 15 2080, dan@griegconnect.com

LINKEDIN:

linkedin.com/in/patrik-hellman-903a6588

linkedin.com/company/portofkaskinen

Satama on tavaravirtojen sydän

Valtaosa Suomen ulkomaankaupan tavaraliikenteestä kulkee maamme satamien kautta. Mutta satamat ovat paljon muutakin kuin eri kuljetusmuotojen välinen lastaus- ja purkupaikka ja lähitulevaisuudessa satamien toimintamalli tulee muuttumaan aika radikaalisti, näin myös Suomen läntisimmässä satamassa Kaskisissa.

Kaskisten hyvin suunniteltu satama takaa turvallisen ja kustannustehokaan tavarankäsittelyn. Sataman monipuoliset ja väljät tilat nopeuttavat ja tehostavat tavarankäsittelyä.
– Tavaroiden lastaus ja purku eri kuljetusmuotojen välillä on optimoitu nykyasiakkaille,mmutta tulevina vuosina tehokkuutta ja toimivuutta tullaan nostamaan monta pykälää ylöspäin, sanoo Kaskisten Satama Oy:n toimitusjohtaja Patrik Hellman.

Kaskisten satama on Suomen länsirannikolla Suupohjassa sijaitseva vilkas satama, jonka liikenneyhteyksiä ovat kantatie 67 yhteydellä valtatie 8:aan ja Suupohjan rata. Hyvät logistiset yhteydet ovat houkutelleet alueelle metsäteollisuuden yrityksiä, joiden ympärille on kehittynyt elinvoimainen yritysverkosto. Kaskisten satama on myös TEN-T kattavan verkon satama, joka tarkoittaa, että satama on osa EU:n liikenne- ja väyläverkostoa.
– Kaskisten Satama on verrattain uusi satama ja valtaosa siitä on rakennettu 2000-luvun alussa, Hellman selvittää. Sataman kautta kulkee noin 1,1 miljoona tonnia tavaraa vuodessa. Satama työllistää noin 50 henkilöä ja sitä ympäröivä teollisuus suoraan noin 150 henkilöä.
– Sataman työllistävä vaikutus on kuitenkin paljon suurempi, jos myös sataman välillinen toiminta ja kaikki sen asiakkaat luetaan mukaan, Hellman painottaa.

Kaskisten Satamaa kehitetään tulevaisuuden ympäristö- ja automaatiotavoitteita huomioiden

Suomen ja EU:n ilmastotavoitteet koskevat maamme kaikkia satamia. Tarve vähentää päästöjä myös Kaskisten satamassa ja satamaan johtavilla liikenneväylillä tulevat olemaan asialistalla jatkuvasti mukana kun sataman toimintoja ja rakenteita kehitetään.
– Sataman prosesseja ja toimintoja kartoitetaan syksyn ja ensi kevään aikana yhteistyössä eri toimijoiden ja asiakkaiden kanssa. Keräämiemme tietojen perusteella kehitämme digitaalisia sovelluksia, joiden kautta voimme tarkasti mitata ja seurata eri tavarankäsittelyvaiheita ja kulkuvälineiden käyttöasteita ja siten parantaa sataman tehokkuutta ja vähentää päästöjä. Satamasta on myös tarkoitus tehdä digitaalinen kaksonen, joka tulee sataman toimijoiden ja kaikkien asiakkaiden käyttöön.
– Kaksosella pystytään esim. etukäteen simuloimaan toimintoja ja mm. alusten sekä koneiden liikkumista ja sitä kautta optimoimaan sekä tehostamaan toimintoja. Koko järjestelmä integroidaan sataman hallintajärjestelmän kanssa.
– Tämä vähentää päästöjä, alentaa asiakkaiden kustannuksia ja tehostaa myös kaikkia sataman toimintoja merkittävästi.

Etelä-Pohjanmaata ja Pohjanmaata halkova Suupohjan rata Seinäjoelta Kaskisiin on tärkeä sataman ja alueen kehitykselle

Raideliikenteen elvyttäminen on otettu Kaskisissa erityishuomion kohteeksi. Kaskisten satama tukee Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistystä, jonka tavoitteena on parantaa Suupohjan rataa pitkäjänteisesti. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Jorma Vierula kertoo, että Teuvan lastauspaikan kunnostaminen ja laajentaminen on hyvä alku.
– Suupohjan rataa pidetään hyvin tärkeänä Suupohjan ja Etelä-Pohjanmaan aluetaloudelle. Parin viime vuoden aikana on käynnistetty kehittämistoimia edellytysten parantamiseksi ja liikenteen lisäämiseksi, Jorma Vierula kertoo.

Suupohjan rata on esimerkki siitä, että kehittämistoimilla on saatu myönteistä kehitystä aikaan.
– Tavarajunien määrä radalla on nelinkertaistunut vuoteen 2018 ja lähes kolminkertaistunut vuoteen 2019 verrattuna. Tavaraliikenteen kasvu on perustunut pääosin lisääntyneeseen puutavaran kuljetukseen radalla, Vierula selvittää. Teuvan lastauspaikan ajanmukaistamisen kesällä 2020, on laskettu moninkertaistavan puutavaran kuljetuksen radalla. Lastauspaikassa on tarkoitus lastata puutavaraa kotimaan kuljetustarpeita varten.

– Väylävirasto päätti huhtikuun lopussa jatkaa Suupohjan radan kunnossapitoa vuoden 2022 loppuun saakka, perusteena tavaraliikenteen määrän toteutunut kasvu. Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistys pitää päätöstä merkittävänä niin Suupohjan kuin myös molempien maakuntien, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan, aluetaloudelle. Päätös tuo myös pitkäjänteisyyttä radan kehittämistyöhön.

Jorma Vierula ja Patrik Hellman uskovat rautateiden uuteen suosioon, joka elvyttää myös poikittaisliikennettä. Toimiva raideverkosto on myös tärkeä päästöjen vähentämisessä ja parantaa samalla alueen kasvuedellytyksiä. Kiskojen lisääntyvä käyttäminen maantieliikenteen sijaan tukisi myös Kaskisten sataman kasvua ja kehityssuunnitelmia.
– Haluamme varmistaa kilpailukyvyn säilymisen ja katsomme rohkeasti kohti alan tulevaisuutta ja panostamme investointeihin. Tähän kuluu myös raideliikenteen kehittäminen, Hellman päättää.

(Artikkeli 3/2020 Kuljetus & Logistiikka)

Kaskisten satama digitalisoituu

Kaskisten satamassa on käynnistynyt digitalisoitumishanke vuoden 2019 alussa. Alusliikenteen käynnit, lasti-ilmoitukset ja alusjäteilmoitukset on jo aiemmin aloitettu rekisteröidä Traficomin ja Tullin ylläpitämään Portnet-järjestelmään. Portnet on kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva tietoverkko. Portnetia kehitetään kohti kansallista Single Window -konseptia.

Kaskisten sataman digitalisoituminen tulee ensi vaiheessa sujuvoittamaan tavaraliikenteen kulunvalvontaa satama-alueella ja nopeuttamaan materiaalivirtojen hallintaa. Muun muassa alusten satamassa viipymisajan lyhentäminen, rahtiliikenteen odotusaikojen minimoiminen ja materiaalivirtojen käsittelyaikojen tehostaminen sekä turvallisuuden varmistaminen ovat hankkeen osatavoitteita.
Sataman kulunvalvonnan digitaalinen seuranta ja rekisteröintityö on jo aloitettu yhteistyössä Securitaksen kanssa. Porttitekniikka on jo uusittu, seuraava näkyvä maamerkki on digitaalisen infotaulun pystytys porttien tuntumaan.

Maamme tarvitsee sujuvia ja suorituskykyisiä älysatamia. Meri- ja maaliikenteen digitalisoituminen on jo pitkällä. Satamien, varastojen ohjauksen, alusten ja maaliikenteen digitaalisten järjestelmien integrointi toimivaksi kokonaisuudeksi on kokonaishankkeen tärkein tulevaisuuden tavoite.

Oy Kaskisten satama – Kaskö Hamn Ab

Satama on merkittävä alueen veto- ja elinvoimatekijä

Meri luo Kaskisten saarikaupungille ja lähialueelle kilpailuedun teollisuuteen, asumiseen ja matkailuun. Kaskisten moderni syväsatama on vahva vetovoimatekijä  satamaa tarvitsevan teollisuuden ja yrittäjyyden keskittymiselle Kaskisiin ja Suupohjan rannikkoalueelle. Satama on avara metsä- ja puunjalostusteollisuuteen ja bulk-tuotteisiin erikoistunut vienti- ja tuontisatama. Se on liitetty osaksi EU:n TEN-T kattavan verkoston satamia ja luokitellaan tärkeäksi satamaksi osana eurooppalaista kuljetusverkostoa.

2019 valmistuneessa seutukaupunkien vetovoimatutkimuksessa satama kuuluu vahvasti Kaskisten kaupungin ja alueen identiteettiin sekä omien asukkaiden että muualla asuvien mielestä. Tutkimuksen mukaan elinvoiman ja hyvän imagon kasautumisen lisäksi kaikkein vetovoimaisimpia kaupunkeja yhdistivät keskustan vireys ja viihtyisyys, kaupungin persoonallisuus ja erottuvuus sekä hyvät kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut.

Sanapilvien avulla tutkimuksessa havainnollistettiin tunnettuutta ja mielikuvia, jotka yhdistetään seutukaupunkiin.

Kaskisten kaupungin asukkaiden mielikuvat kotikaupungistaan:



Suurten kaupunkien asukkaiden mielikuvat Kaskisten kaupungista:

(Avoimet vastaukset on tiivistetty ns.sanapilveksi. Sanapilvi on samaan aikaan sekä visuaalinen että kvantitatiivinen esitystapa, joka havainnollistaa avointen vastausten keskeisen sisällön. Mitä tummempana ja kookkaampana sana tai vastaus esitettyyn kysymykseen näyttäytyy, sitä useammin kyseinen sana on esiintynyt vastauksissa.)

Innolink toteutti 55:lle seutukaupungille pehmeän vetovoimatutkimuksen ja yhdisti aiemmin julkaistun (Seutukaupunkianalyysi 2018) kovia muuttujia kuvaavan tutkimuksen löydökset kokonaisvaltaiseksi kuvaksi kuntavetovoimasta. Kuntakohtaisista tuloksista ja vertailuaineiston avulla kunnat saivat näkemystä ja työvälineitä  vetovoimaisuuden keskeisistä kehittämisalueista kunnan strategiaa tukeville toimenpiteille, brändi/imagon kehittämiselle ja markkinointiviestintään. Seutukaupungeissa asuu yhteensä n. miljoona ihmistä. Ne ovat alueellisia keskuksia ympäröivälle seudulle.Tutkimus toteutettiin sähköisenä tiedonkeruuna tammikuussa 2019. Se perustuu yhteensä noin 12 800 vastaukseen.

Tutustu tutkimukseen täällä.

Pääsy satamaan – kulkulupa!
Asioiminen satama-alueella on luvanvaraista ja vaatii rekisteröitymistä. Siirry tästä sivulle kulkulupa.

Tillträde till hamnen – passertillstånd!
Tillträde till hamnområdet kräver tillstånd och registrering. Läs mer om passertillstånd.

Port area visits – access permit!
Access to the port area is subject to authorization and registration. Read more about access permits.

×