Satamat siirtyvät digiaikaan

Teknologiainfo -erikoisjulkaisu haastatteli Kaskisten sataman toimitusjohtajaa Patrik Hellmannia. Julkaisu sisältää useita syventäviä artikkeleita digitalisaation, innovaatioiden, logistiikan, teollisuuden ja strategian näkökulmista. Kaskisten satamaa käsittelevässä artikkelissa valotetaan erityisesti sataman digitalisoitumishanketta – sataman toimintojen operatiivista tehostamista ja sen mm. positiivisia ympäristövaikutuksia. Ja koska läpikulkevan rahdin määrä tulee lähivuosina edelleen kasvamaan, myös satama-aluetta kehitetään aktiivisesti. 

Satamatoimintojen ja meriliikenteen digitalisointi on kansallinen tavoite. Meriliikenne, erityisesti bulkki- ja konttirahti, on tehokkain tapa kuljettaa tuotteita globaaleilla markkinoilla. Konttiliikenne kasvaakin arviolta kahdesta kolmeen prosenttia vuodessa.

– Satamatoiminnot ovat luonteeltaan konservatiivisia, mutta tilanne on muuttumassa. Jotta pystymme alentamaan päästöjä, säästämään rahaa ja suojelemaan ympäristöä, on opittava optimoimaan prosesseja digitalisaation kautta. Samalla luodaan uusia työpaikkoja, tai ainakin tehtäviä, kuvailee Kaskisten sataman toimitusjohtaja Patrik Hellman.

Kaskisten satamassa digitalisoitumishanke on pitkällä, käytössä on jo Grieg Connectin pilvipalvelupohjainen digitaalinen hallintajärjestelmä. Tavoitteena on virtaviivaistaa sataman operatiivisia toimintoja ja kytkeä ajan myötä kaikki sataman asiakkaat ja rajapinnat samaan järjestelmään. Digitaaliseen kaksoseen kerätään tietoja eri prosesseista, jonka jälkeen tekoäly osaa ennakoida miten satamaa kannattaa joka tilanteessa operoida kannattavasti, tehokkaasti sekä ympäristöälykkäästi.

Kaskisten satama työskentelee yhdessä kahdeksankymmenen kehittyvän sataman, VTS-keskuksen ja terminaalin toimijan kanssa kehittäen avoimia saumattomia sovelluksia meri-, maantie- ja rautatiekuljetuksiin.

– Kymmenen vuotta sitten Kaskisissa kolmekymmentä prosenttia rahdista tuli rautateitse, meillä on pyrkimys päästä siihen takaisin. Raideliikenteen merkitys kuljetuksissa kasvaa myös ympäristötavoitteiden myötä. Mutta kaikilla yrityksillä ei ole rataa vieressään, eikä rahtia kannata monta kertaa uudelleenlastata rekan ja junan välillä, Patrik Hellman pohtii.

Kaskisten satama käsittelee vuodessa n. 1,2 miljoonaa tonnia tavaraa: sellua, sahatavaraa, kemikaaleja ja muuta bulkkitavaraa sekä tulevina vuosina myös konttiliikennettä.

Lue koko artikkeli tästä.

Satama on tavaravirtojen sydän

Valtaosa Suomen ulkomaankaupan tavaraliikenteestä kulkee maamme satamien kautta. Mutta satamat ovat paljon muutakin kuin eri kuljetusmuotojen välinen lastaus- ja purkupaikka ja lähitulevaisuudessa satamien toimintamalli tulee muuttumaan aika radikaalisti, näin myös Suomen läntisimmässä satamassa Kaskisissa.

Kaskisten hyvin suunniteltu satama takaa turvallisen ja kustannustehokaan tavarankäsittelyn. Sataman monipuoliset ja väljät tilat nopeuttavat ja tehostavat tavarankäsittelyä.
– Tavaroiden lastaus ja purku eri kuljetusmuotojen välillä on optimoitu nykyasiakkaille,mmutta tulevina vuosina tehokkuutta ja toimivuutta tullaan nostamaan monta pykälää ylöspäin, sanoo Kaskisten Satama Oy:n toimitusjohtaja Patrik Hellman.

Kaskisten satama on Suomen länsirannikolla Suupohjassa sijaitseva vilkas satama, jonka liikenneyhteyksiä ovat kantatie 67 yhteydellä valtatie 8:aan ja Suupohjan rata. Hyvät logistiset yhteydet ovat houkutelleet alueelle metsäteollisuuden yrityksiä, joiden ympärille on kehittynyt elinvoimainen yritysverkosto. Kaskisten satama on myös TEN-T kattavan verkon satama, joka tarkoittaa, että satama on osa EU:n liikenne- ja väyläverkostoa.
– Kaskisten Satama on verrattain uusi satama ja valtaosa siitä on rakennettu 2000-luvun alussa, Hellman selvittää. Sataman kautta kulkee noin 1,1 miljoona tonnia tavaraa vuodessa. Satama työllistää noin 50 henkilöä ja sitä ympäröivä teollisuus suoraan noin 150 henkilöä.
– Sataman työllistävä vaikutus on kuitenkin paljon suurempi, jos myös sataman välillinen toiminta ja kaikki sen asiakkaat luetaan mukaan, Hellman painottaa.

Kaskisten Satamaa kehitetään tulevaisuuden ympäristö- ja automaatiotavoitteita huomioiden

Suomen ja EU:n ilmastotavoitteet koskevat maamme kaikkia satamia. Tarve vähentää päästöjä myös Kaskisten satamassa ja satamaan johtavilla liikenneväylillä tulevat olemaan asialistalla jatkuvasti mukana kun sataman toimintoja ja rakenteita kehitetään.
– Sataman prosesseja ja toimintoja kartoitetaan syksyn ja ensi kevään aikana yhteistyössä eri toimijoiden ja asiakkaiden kanssa. Keräämiemme tietojen perusteella kehitämme digitaalisia sovelluksia, joiden kautta voimme tarkasti mitata ja seurata eri tavarankäsittelyvaiheita ja kulkuvälineiden käyttöasteita ja siten parantaa sataman tehokkuutta ja vähentää päästöjä. Satamasta on myös tarkoitus tehdä digitaalinen kaksonen, joka tulee sataman toimijoiden ja kaikkien asiakkaiden käyttöön.
– Kaksosella pystytään esim. etukäteen simuloimaan toimintoja ja mm. alusten sekä koneiden liikkumista ja sitä kautta optimoimaan sekä tehostamaan toimintoja. Koko järjestelmä integroidaan sataman hallintajärjestelmän kanssa.
– Tämä vähentää päästöjä, alentaa asiakkaiden kustannuksia ja tehostaa myös kaikkia sataman toimintoja merkittävästi.

Etelä-Pohjanmaata ja Pohjanmaata halkova Suupohjan rata Seinäjoelta Kaskisiin on tärkeä sataman ja alueen kehitykselle

Raideliikenteen elvyttäminen on otettu Kaskisissa erityishuomion kohteeksi. Kaskisten satama tukee Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistystä, jonka tavoitteena on parantaa Suupohjan rataa pitkäjänteisesti. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Jorma Vierula kertoo, että Teuvan lastauspaikan kunnostaminen ja laajentaminen on hyvä alku.
– Suupohjan rataa pidetään hyvin tärkeänä Suupohjan ja Etelä-Pohjanmaan aluetaloudelle. Parin viime vuoden aikana on käynnistetty kehittämistoimia edellytysten parantamiseksi ja liikenteen lisäämiseksi, Jorma Vierula kertoo.

Suupohjan rata on esimerkki siitä, että kehittämistoimilla on saatu myönteistä kehitystä aikaan.
– Tavarajunien määrä radalla on nelinkertaistunut vuoteen 2018 ja lähes kolminkertaistunut vuoteen 2019 verrattuna. Tavaraliikenteen kasvu on perustunut pääosin lisääntyneeseen puutavaran kuljetukseen radalla, Vierula selvittää. Teuvan lastauspaikan ajanmukaistamisen kesällä 2020, on laskettu moninkertaistavan puutavaran kuljetuksen radalla. Lastauspaikassa on tarkoitus lastata puutavaraa kotimaan kuljetustarpeita varten.

– Väylävirasto päätti huhtikuun lopussa jatkaa Suupohjan radan kunnossapitoa vuoden 2022 loppuun saakka, perusteena tavaraliikenteen määrän toteutunut kasvu. Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistys pitää päätöstä merkittävänä niin Suupohjan kuin myös molempien maakuntien, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan, aluetaloudelle. Päätös tuo myös pitkäjänteisyyttä radan kehittämistyöhön.

Jorma Vierula ja Patrik Hellman uskovat rautateiden uuteen suosioon, joka elvyttää myös poikittaisliikennettä. Toimiva raideverkosto on myös tärkeä päästöjen vähentämisessä ja parantaa samalla alueen kasvuedellytyksiä. Kiskojen lisääntyvä käyttäminen maantieliikenteen sijaan tukisi myös Kaskisten sataman kasvua ja kehityssuunnitelmia.
– Haluamme varmistaa kilpailukyvyn säilymisen ja katsomme rohkeasti kohti alan tulevaisuutta ja panostamme investointeihin. Tähän kuluu myös raideliikenteen kehittäminen, Hellman päättää.

(Artikkeli 3/2020 Kuljetus & Logistiikka)

Uskomme rautateiden vihreään renessanssiin

– Kaskisten satamaan kulkevat Suomen läntisimmät junaraiteet. Niiden käyttö on ollut viime aikoina turhan varovaista, sanoo sataman toimitusjohtaja Patrik Hellman.

– Vielä kymmenisen vuotta sitten kolmannes sataman tavarasta kulki raiteilla. Siihen pyritään uudelleen. Kiskojen käyttäminen maantieliikenteen sijaan tukisi Kaskisten sataman kasvua ja kehityssuunnitelmia, joihin kuuluu päästöjen vähentäminen. Kun samaan aikaan liikenteen ja alusten arvioidaan muuttuvan yhä enemmän automatisoiduksi ja miehittämättömäksi, raiteilla tämäkin on mahdollista maantietä nopeammin ja turvallisemmin.

Raideliikenteen elvyttäminen on otettu Kaskisissa erityishuomion kohteeksi. Satama tukee Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistystä, jonka tavoitteena on parantaa Suupohjan rataa pitkäjänteisesti. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Jorma Vierula kertoo, että Teuvan lastauspaikan kunnostaminen ja laajentaminen on hyvä alku. Satamayhtiö tukee projektia 22 % kokonaiskustannuksista.

Jorma Vierula ja Patrik Hellman uskovat rautateiden uuteen suosioon, joka elvyttää myös poikkiliikenteen. Toimiva raideverkosto vähentää päästöjä ja parantaa samalla alueen kasvuedellytyksiä. Tähän uskotaan myös Kaskisten satamassa.

– Koko rataosuuden kehittämisen kannalta on tärkeä, että rautatieliikenne Teuvan lastauspaikasta kasvaa. Rautatiekuljetukset ovat satamalle tärkeitä ja linjassa vähäpäästöisten kuljetusten kehittämisessä sekä päästöjen vähentämisessä, sanoo Sataman toimitusjohtaja Patrik Hellman.

– Puutavaran lastauspaikkoja on Etelä-Pohjanmaalla enää Alahärmässä ja Alavudella, ja nyt sellainen kunnostetaan Teuvalle. Se tulee tarpeeseen, koska seutukunnan metsien hyödyntämisaste on tällä hetkellä vain 65 prosenttia. Teuvan lastauspaikan ajanmukaistamisen on laskettu moninkertaistavan raideliikennettä vuoteen 2021 mennessä. Lastauspaikassa on tarkoitus lastata puutavaraa kotimaan kuljetustarpeita varten.

Käytännössä Teuvalla lastauspaikan pidentäminen toteutetaan jo tänä vuonna. Näin raiteille mahtuvat VR:n linjauksien mukaiset pitkät junat. Ehkäpä jonain päivänä Suupohjan radalle voidaan vielä tuoda henkilöliikennekin takaisin.

Sekä Hellman että Vierula uskovat, että uusi, ilmastotietoisempi aika tarvitsee toimivaa ja vireää rautatieiikennettä.
– Kumipyöriin on uskottu liikaa. Raiteet ja automatisoitu liikenne ovat tulevaisuuden kuljetusmuoto, Hellman tiivistää.

 

Oy Kaskisten satama – Kaskö Hamn Ab & Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistys ry

Kaskisten satamalla hyvä vuosi 2019

Satamayhtiö teki viime vuonna hyvän vuosituloksen. Rahtitavaran käsittelymäärä ylitti 2019 miljoonan tonnin rajan. Siitä valtaosa on metsäteollisuuden tuotteita eri muodoissaan. Myös vuonna 2018 rahtitavaran käsittelymäärä ylitti miljoona tonnia. Aluskäyntejä satamassa vuonna 2019 oli yhteensä 330.

Satama varautuu käynnissä olevien kehityshankkeiden avulla pysyvään tavaraliikenteen kasvuun. Käynnissä oleva satamatoimintojen digitalisoituminen ja panostaminen raideliikenteeseen ovat tulevaisuusinvestointeja, joilla tähdätään mm. päästövähennyksiin. Satamayhtiö käy neuvotteluja metsäteollisuuden vienti- ja kuljetusmahdollisuuksien parantamiseksi sataman kautta.

Kemikaalien, lannoitteiden ja rehujen tuonti sekä kierrätysrautaromun vienti ovat kasvussa. Uusi varastoalue ja uusi varastohalli on rakennettu loppukesällä 2019. Teuvan aseman lastauspaikan laajentamisen ja ajanmukaistamisen on laskettu monikertaistavan puutavaran kuljetusmäärät Teuvalta nykytasosta. Lastauspaikan kunnostaminen ja pidentäminen toteutetaan jo tänä vuonna. Esimerkiksi UPM on myös aloittanut raidekuljetukset Teuvan asemalta.

Kaskisten sataman kautta kulkee vuosittain n. 600 miljoonan euron arvosta tavaraa. Pääpaino on metsäteollisuuden tuotteissa ja sen jalostamiseen liittyvissä kemikaaleissa. Satama työllistää n. 50 henkilöä. Toiminnasta vientiä on noin 52 prosenttia. Tärkeimmät vientimaat ovat Ruotsi, Englanti, Hollanti, Ranska, Italia, Algeria, Marokko ja Tunisia.

Oy Kaskisten satama – Kaskö Hamn Ab
30.1.2020

Kaskisten satamalla hyvä alkuvuosi

Kaskisten sataman kautta kuljetettiin tammikuusta heinäkuuhun 559 000 tonnia tavaraa ( 559 000 000 kg). Se on enemmän kuin oli alunperin arvioitu. Satama tekee jo toisen ennätysvuoden peräkkäin, jos sama tahti jatkuu vuoden loppuun. Pelkästään kesäkuussa Kaskisten satamassa kävi 34 rahtialusta ja satamassa käsiteltiin 112 000 tonnia lastia.

– Satamassa ja sen ympärillä on käynnissä paljon uusia asioita ja tällä hetkellä tuntuu, että meillä on hyvä momentum päällä, kertoo sataman toimitusjohtaja Patrik Hellman. – Teollisuusyritykset sataman läheisyydessä toimivat myös täysillä ja se näkyy satamassa mm. kuitupuun ja kemikaalien kasvavana tuontina.

Kehityssuunnitelmat etenevät ja uusia varastokenttiä ja -halleja rakennetaan satamassa kesän aikana. Rautatie saa mm. uuden puulastauspaikan sataman lähettyvillä kuitupuukuljetuksille sisämaahan. Uusi lastauspaikka voisi mahdollistaa liikennemäärien kaksinkertaistamista radalla jos kaikki menee suunnitelmien mukaisesti. – Tämä on tärkeä askel Kaskisten rataliikenteen kehittämisessä, Hellman kertoo.

Edellisviikko oli satamassa vilkas. – Välillä jopa kaksi rahtialusta oli ankkurissa väylän alkupäässä odottamassa pääsyä satamaan, Hellman selvittää.

Oy Kaskisten satama – Kaskö Hamn Ab
3.7.2019

(Kuva: Monitoimialus Symphony Star lastasi Kaskisissa maanantaina kemihierrettä (paperimassaa). Lastin päämääränä on Genova, Italia.)

Pääsy satamaan – kulkulupa!
Asioiminen satama-alueella on luvanvaraista ja vaatii rekisteröitymistä. Siirry tästä sivulle kulkulupa.

Tillträde till hamnen – passertillstånd!
Tillträde till hamnområdet kräver tillstånd och registrering. Läs mer om passertillstånd.

Port area visits – access permit!
Access to the port area is subject to authorization and registration. Read more about access permits.

×