Satama on tavaravirtojen sydän

Valtaosa Suomen ulkomaankaupan tavaraliikenteestä kulkee maamme satamien kautta. Mutta satamat ovat paljon muutakin kuin eri kuljetusmuotojen välinen lastaus- ja purkupaikka ja lähitulevaisuudessa satamien toimintamalli tulee muuttumaan aika radikaalisti, näin myös Suomen läntisimmässä satamassa Kaskisissa.

Kaskisten hyvin suunniteltu satama takaa turvallisen ja kustannustehokaan tavarankäsittelyn. Sataman monipuoliset ja väljät tilat nopeuttavat ja tehostavat tavarankäsittelyä.
– Tavaroiden lastaus ja purku eri kuljetusmuotojen välillä on optimoitu nykyasiakkaille,mmutta tulevina vuosina tehokkuutta ja toimivuutta tullaan nostamaan monta pykälää ylöspäin, sanoo Kaskisten Satama Oy:n toimitusjohtaja Patrik Hellman.

Kaskisten satama on Suomen länsirannikolla Suupohjassa sijaitseva vilkas satama, jonka liikenneyhteyksiä ovat kantatie 67 yhteydellä valtatie 8:aan ja Suupohjan rata. Hyvät logistiset yhteydet ovat houkutelleet alueelle metsäteollisuuden yrityksiä, joiden ympärille on kehittynyt elinvoimainen yritysverkosto. Kaskisten satama on myös TEN-T kattavan verkon satama, joka tarkoittaa, että satama on osa EU:n liikenne- ja väyläverkostoa.
– Kaskisten Satama on verrattain uusi satama ja valtaosa siitä on rakennettu 2000-luvun alussa, Hellman selvittää. Sataman kautta kulkee noin 1,1 miljoona tonnia tavaraa vuodessa. Satama työllistää noin 50 henkilöä ja sitä ympäröivä teollisuus suoraan noin 150 henkilöä.
– Sataman työllistävä vaikutus on kuitenkin paljon suurempi, jos myös sataman välillinen toiminta ja kaikki sen asiakkaat luetaan mukaan, Hellman painottaa.

Kaskisten Satamaa kehitetään tulevaisuuden ympäristö- ja automaatiotavoitteita huomioiden

Suomen ja EU:n ilmastotavoitteet koskevat maamme kaikkia satamia. Tarve vähentää päästöjä myös Kaskisten satamassa ja satamaan johtavilla liikenneväylillä tulevat olemaan asialistalla jatkuvasti mukana kun sataman toimintoja ja rakenteita kehitetään.
– Sataman prosesseja ja toimintoja kartoitetaan syksyn ja ensi kevään aikana yhteistyössä eri toimijoiden ja asiakkaiden kanssa. Keräämiemme tietojen perusteella kehitämme digitaalisia sovelluksia, joiden kautta voimme tarkasti mitata ja seurata eri tavarankäsittelyvaiheita ja kulkuvälineiden käyttöasteita ja siten parantaa sataman tehokkuutta ja vähentää päästöjä. Satamasta on myös tarkoitus tehdä digitaalinen kaksonen, joka tulee sataman toimijoiden ja kaikkien asiakkaiden käyttöön.
– Kaksosella pystytään esim. etukäteen simuloimaan toimintoja ja mm. alusten sekä koneiden liikkumista ja sitä kautta optimoimaan sekä tehostamaan toimintoja. Koko järjestelmä integroidaan sataman hallintajärjestelmän kanssa.
– Tämä vähentää päästöjä, alentaa asiakkaiden kustannuksia ja tehostaa myös kaikkia sataman toimintoja merkittävästi.

Etelä-Pohjanmaata ja Pohjanmaata halkova Suupohjan rata Seinäjoelta Kaskisiin on tärkeä sataman ja alueen kehitykselle

Raideliikenteen elvyttäminen on otettu Kaskisissa erityishuomion kohteeksi. Kaskisten satama tukee Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistystä, jonka tavoitteena on parantaa Suupohjan rataa pitkäjänteisesti. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Jorma Vierula kertoo, että Teuvan lastauspaikan kunnostaminen ja laajentaminen on hyvä alku.
– Suupohjan rataa pidetään hyvin tärkeänä Suupohjan ja Etelä-Pohjanmaan aluetaloudelle. Parin viime vuoden aikana on käynnistetty kehittämistoimia edellytysten parantamiseksi ja liikenteen lisäämiseksi, Jorma Vierula kertoo.

Suupohjan rata on esimerkki siitä, että kehittämistoimilla on saatu myönteistä kehitystä aikaan.
– Tavarajunien määrä radalla on nelinkertaistunut vuoteen 2018 ja lähes kolminkertaistunut vuoteen 2019 verrattuna. Tavaraliikenteen kasvu on perustunut pääosin lisääntyneeseen puutavaran kuljetukseen radalla, Vierula selvittää. Teuvan lastauspaikan ajanmukaistamisen kesällä 2020, on laskettu moninkertaistavan puutavaran kuljetuksen radalla. Lastauspaikassa on tarkoitus lastata puutavaraa kotimaan kuljetustarpeita varten.

– Väylävirasto päätti huhtikuun lopussa jatkaa Suupohjan radan kunnossapitoa vuoden 2022 loppuun saakka, perusteena tavaraliikenteen määrän toteutunut kasvu. Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistys pitää päätöstä merkittävänä niin Suupohjan kuin myös molempien maakuntien, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan, aluetaloudelle. Päätös tuo myös pitkäjänteisyyttä radan kehittämistyöhön.

Jorma Vierula ja Patrik Hellman uskovat rautateiden uuteen suosioon, joka elvyttää myös poikittaisliikennettä. Toimiva raideverkosto on myös tärkeä päästöjen vähentämisessä ja parantaa samalla alueen kasvuedellytyksiä. Kiskojen lisääntyvä käyttäminen maantieliikenteen sijaan tukisi myös Kaskisten sataman kasvua ja kehityssuunnitelmia.
– Haluamme varmistaa kilpailukyvyn säilymisen ja katsomme rohkeasti kohti alan tulevaisuutta ja panostamme investointeihin. Tähän kuluu myös raideliikenteen kehittäminen, Hellman päättää.

(Artikkeli 3/2020 Kuljetus & Logistiikka)

Satama on merkittävä alueen veto- ja elinvoimatekijä

Meri luo Kaskisten saarikaupungille ja lähialueelle kilpailuedun teollisuuteen, asumiseen ja matkailuun. Kaskisten moderni syväsatama on vahva vetovoimatekijä  satamaa tarvitsevan teollisuuden ja yrittäjyyden keskittymiselle Kaskisiin ja Suupohjan rannikkoalueelle. Satama on avara metsä- ja puunjalostusteollisuuteen ja bulk-tuotteisiin erikoistunut vienti- ja tuontisatama. Se on liitetty osaksi EU:n TEN-T kattavan verkoston satamia ja luokitellaan tärkeäksi satamaksi osana eurooppalaista kuljetusverkostoa.

2019 valmistuneessa seutukaupunkien vetovoimatutkimuksessa satama kuuluu vahvasti Kaskisten kaupungin ja alueen identiteettiin sekä omien asukkaiden että muualla asuvien mielestä. Tutkimuksen mukaan elinvoiman ja hyvän imagon kasautumisen lisäksi kaikkein vetovoimaisimpia kaupunkeja yhdistivät keskustan vireys ja viihtyisyys, kaupungin persoonallisuus ja erottuvuus sekä hyvät kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut.

Sanapilvien avulla tutkimuksessa havainnollistettiin tunnettuutta ja mielikuvia, jotka yhdistetään seutukaupunkiin.

Kaskisten kaupungin asukkaiden mielikuvat kotikaupungistaan:



Suurten kaupunkien asukkaiden mielikuvat Kaskisten kaupungista:

(Avoimet vastaukset on tiivistetty ns.sanapilveksi. Sanapilvi on samaan aikaan sekä visuaalinen että kvantitatiivinen esitystapa, joka havainnollistaa avointen vastausten keskeisen sisällön. Mitä tummempana ja kookkaampana sana tai vastaus esitettyyn kysymykseen näyttäytyy, sitä useammin kyseinen sana on esiintynyt vastauksissa.)

Innolink toteutti 55:lle seutukaupungille pehmeän vetovoimatutkimuksen ja yhdisti aiemmin julkaistun (Seutukaupunkianalyysi 2018) kovia muuttujia kuvaavan tutkimuksen löydökset kokonaisvaltaiseksi kuvaksi kuntavetovoimasta. Kuntakohtaisista tuloksista ja vertailuaineiston avulla kunnat saivat näkemystä ja työvälineitä  vetovoimaisuuden keskeisistä kehittämisalueista kunnan strategiaa tukeville toimenpiteille, brändi/imagon kehittämiselle ja markkinointiviestintään. Seutukaupungeissa asuu yhteensä n. miljoona ihmistä. Ne ovat alueellisia keskuksia ympäröivälle seudulle.Tutkimus toteutettiin sähköisenä tiedonkeruuna tammikuussa 2019. Se perustuu yhteensä noin 12 800 vastaukseen.

Tutustu tutkimukseen täällä.

Pääsy satamaan – kulkulupa!
Asioiminen satama-alueella on luvanvaraista ja vaatii rekisteröitymistä. Siirry tästä sivulle kulkulupa.

Tillträde till hamnen – passertillstånd!
Tillträde till hamnområdet kräver tillstånd och registrering. Läs mer om passertillstånd.

Port area visits – access permit!
Access to the port area is subject to authorization and registration. Read more about access permits.

×