Digitalisoituvien logistiikkaketjujen tulevaisuuspeli

– Tulevaisuuden logistiikkaketjujen digitalisoimisen pitäisi perustua avoimen logistisen datan ratkaisuihin.

Miksi, kertoo Kaskisten sataman toimitusjohtaja Patrik Hellman Baltic Transport Journal 5/2021 -julkaisussa.

”Jos et ole mukana kiivaassa digitalisoitumiskehityksessä, jäät pahasti jälkeen, toimialasta riippumatta. Itse kilpajuoksu muistuttaa lähinnä maratonia, sisältäen tarkkaan punnittuja askeleita kohti maalia. Tavoite kuulostaa päällisin puolin yksinkertaiselta: digitalisoidaan satamatoiminnot ja/tai digitalisoidaan toimitusketjut. Mutta millaisten ratkaisumallien avulla onnistutaan myös tehostamaan toimintamalleja ja koko toimitusketjun kilpailukykyä sekä samalla vaikkapa pienentämään hiilijalanjälkeä”, pohtii Patrik Hellman kirjoituksessaan.

”Nykyiset toimintamallit on haavoittuvaisia odottamattomille muutostilanteille. Esimerkiksi Suezin kanavan läpiliikenteen tukkeutumisen seuraukset ovat edelleen näkyvissä. Onneen ei kannata luottaa. Tutkittu tieto ja taito yhdistettynä avoimeen logistiseen dataan perustuvien uudenlaisten ratkaisujen kehittämiseksi yhteistyössä koko logistisen ketjun toimijoiden kanssa, tulee erottamaan jyvät akanoista”, visioi Hellman.

Minkälaisia ongelmia digitalisaatiokehityksen monikerroksiseen problematiikkaan sisältyy? Kuinka voidaan yhdessä kehittää nykyisiä ratkaisuja tulevaisuudessa tarvittavien toimintamallien mukaisiksi – ettei sorruta pikaratkaisuihin, joiden tuloksena nykyiset toimintamallit sorrutaan vain pintakuorrutuksen tavoin digitalisoimaan?

Tutustu Baltic Transport Journal 5/2021 -julkaisun artikkelin ajatuksia herättävään sisältöön tästä linkistä (sivut 32-33).

 

Satamat siirtyvät digiaikaan

Teknologiainfo -erikoisjulkaisu haastatteli Kaskisten sataman toimitusjohtajaa Patrik Hellmannia. Julkaisu sisältää useita syventäviä artikkeleita digitalisaation, innovaatioiden, logistiikan, teollisuuden ja strategian näkökulmista. Kaskisten satamaa käsittelevässä artikkelissa valotetaan erityisesti sataman digitalisoitumishanketta – sataman toimintojen operatiivista tehostamista ja sen mm. positiivisia ympäristövaikutuksia. Ja koska läpikulkevan rahdin määrä tulee lähivuosina edelleen kasvamaan, myös satama-aluetta kehitetään aktiivisesti. 

Satamatoimintojen ja meriliikenteen digitalisointi on kansallinen tavoite. Meriliikenne, erityisesti bulkki- ja konttirahti, on tehokkain tapa kuljettaa tuotteita globaaleilla markkinoilla. Konttiliikenne kasvaakin arviolta kahdesta kolmeen prosenttia vuodessa.

– Satamatoiminnot ovat luonteeltaan konservatiivisia, mutta tilanne on muuttumassa. Jotta pystymme alentamaan päästöjä, säästämään rahaa ja suojelemaan ympäristöä, on opittava optimoimaan prosesseja digitalisaation kautta. Samalla luodaan uusia työpaikkoja, tai ainakin tehtäviä, kuvailee Kaskisten sataman toimitusjohtaja Patrik Hellman.

Kaskisten satamassa digitalisoitumishanke on pitkällä, käytössä on jo Grieg Connectin pilvipalvelupohjainen digitaalinen hallintajärjestelmä. Tavoitteena on virtaviivaistaa sataman operatiivisia toimintoja ja kytkeä ajan myötä kaikki sataman asiakkaat ja rajapinnat samaan järjestelmään. Digitaaliseen kaksoseen kerätään tietoja eri prosesseista, jonka jälkeen tekoäly osaa ennakoida miten satamaa kannattaa joka tilanteessa operoida kannattavasti, tehokkaasti sekä ympäristöälykkäästi.

Kaskisten satama työskentelee yhdessä kahdeksankymmenen kehittyvän sataman, VTS-keskuksen ja terminaalin toimijan kanssa kehittäen avoimia saumattomia sovelluksia meri-, maantie- ja rautatiekuljetuksiin.

– Kymmenen vuotta sitten Kaskisissa kolmekymmentä prosenttia rahdista tuli rautateitse, meillä on pyrkimys päästä siihen takaisin. Raideliikenteen merkitys kuljetuksissa kasvaa myös ympäristötavoitteiden myötä. Mutta kaikilla yrityksillä ei ole rataa vieressään, eikä rahtia kannata monta kertaa uudelleenlastata rekan ja junan välillä, Patrik Hellman pohtii.

Kaskisten satama käsittelee vuodessa n. 1,2 miljoonaa tonnia tavaraa: sellua, sahatavaraa, kemikaaleja ja muuta bulkkitavaraa sekä tulevina vuosina myös konttiliikennettä.

Lue koko artikkeli tästä.

Kaskisten satamalla hyvä vuosi 2019

Satamayhtiö teki viime vuonna hyvän vuosituloksen. Rahtitavaran käsittelymäärä ylitti 2019 miljoonan tonnin rajan. Siitä valtaosa on metsäteollisuuden tuotteita eri muodoissaan. Myös vuonna 2018 rahtitavaran käsittelymäärä ylitti miljoona tonnia. Aluskäyntejä satamassa vuonna 2019 oli yhteensä 330.

Satama varautuu käynnissä olevien kehityshankkeiden avulla pysyvään tavaraliikenteen kasvuun. Käynnissä oleva satamatoimintojen digitalisoituminen ja panostaminen raideliikenteeseen ovat tulevaisuusinvestointeja, joilla tähdätään mm. päästövähennyksiin. Satamayhtiö käy neuvotteluja metsäteollisuuden vienti- ja kuljetusmahdollisuuksien parantamiseksi sataman kautta.

Kemikaalien, lannoitteiden ja rehujen tuonti sekä kierrätysrautaromun vienti ovat kasvussa. Uusi varastoalue ja uusi varastohalli on rakennettu loppukesällä 2019. Teuvan aseman lastauspaikan laajentamisen ja ajanmukaistamisen on laskettu monikertaistavan puutavaran kuljetusmäärät Teuvalta nykytasosta. Lastauspaikan kunnostaminen ja pidentäminen toteutetaan jo tänä vuonna. Esimerkiksi UPM on myös aloittanut raidekuljetukset Teuvan asemalta.

Kaskisten sataman kautta kulkee vuosittain n. 600 miljoonan euron arvosta tavaraa. Pääpaino on metsäteollisuuden tuotteissa ja sen jalostamiseen liittyvissä kemikaaleissa. Satama työllistää n. 50 henkilöä. Toiminnasta vientiä on noin 52 prosenttia. Tärkeimmät vientimaat ovat Ruotsi, Englanti, Hollanti, Ranska, Italia, Algeria, Marokko ja Tunisia.

Oy Kaskisten satama – Kaskö Hamn Ab
30.1.2020

Kaskisten satama digitalisoituu

Kaskisten satamassa on käynnistynyt digitalisoitumishanke vuoden 2019 alussa. Alusliikenteen käynnit, lasti-ilmoitukset ja alusjäteilmoitukset on jo aiemmin aloitettu rekisteröidä Traficomin ja Tullin ylläpitämään Portnet-järjestelmään. Portnet on kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva tietoverkko. Portnetia kehitetään kohti kansallista Single Window -konseptia.

Kaskisten sataman digitalisoituminen tulee ensi vaiheessa sujuvoittamaan tavaraliikenteen kulunvalvontaa satama-alueella ja nopeuttamaan materiaalivirtojen hallintaa. Muun muassa alusten satamassa viipymisajan lyhentäminen, rahtiliikenteen odotusaikojen minimoiminen ja materiaalivirtojen käsittelyaikojen tehostaminen sekä turvallisuuden varmistaminen ovat hankkeen osatavoitteita.
Sataman kulunvalvonnan digitaalinen seuranta ja rekisteröintityö on jo aloitettu yhteistyössä Securitaksen kanssa. Porttitekniikka on jo uusittu, seuraava näkyvä maamerkki on digitaalisen infotaulun pystytys porttien tuntumaan.

Maamme tarvitsee sujuvia ja suorituskykyisiä älysatamia. Meri- ja maaliikenteen digitalisoituminen on jo pitkällä. Satamien, varastojen ohjauksen, alusten ja maaliikenteen digitaalisten järjestelmien integrointi toimivaksi kokonaisuudeksi on kokonaishankkeen tärkein tulevaisuuden tavoite.

Oy Kaskisten satama – Kaskö Hamn Ab

Pääsy satamaan – kulkulupa!
Asioiminen satama-alueella on luvanvaraista ja vaatii rekisteröitymistä. Siirry tästä sivulle kulkulupa.

Tillträde till hamnen – passertillstånd!
Tillträde till hamnområdet kräver tillstånd och registrering. Läs mer om passertillstånd.

Port area visits – access permit!
Access to the port area is subject to authorization and registration. Read more about access permits.

×