Ensimmäisenä Suomessa: Kaskisten sataman operatiivinen toiminta digitalisoidaan ja virtaviivaistetaan Grieg Connectin kanssa

Kaskisten satama on ensimmäisenä satamana Suomessa solminut kokonaiskattavan digitalisaatiosopimuksen Norjalaisen Grieg Connectin kanssa. Sataman operatiivinen toiminta digitalisoidaan ja virtaviivaistetaan yhteistyön aikana.  

 Kaskisten satama on Suomen ensimmäinen satama, joka liittyy 80:n kehittyvän sataman, VTS-keskuksien ja terminaalien, rykelmään, jossa toimijat työskentelevät yhdessä avoimien saumattomien sovelluksien kehittämiseksi meri-, tie ja rautatiekuljetuksissa.

 Norjalaisyritys Grieg Connect rakentaa Kaskisten sataman tulevan digitaalisen hallintajärjestelmän. Yhteistyön  tavoitteena on pitkäjänteisesti kehittää digitaalisia sovelluksia, jotka tehostavat sataman operatiivisia toimintoja, vähentävät kustannuksia ja päästöjä sekä ajan myötä kytkee kaikki sataman asiakkaat ja rajapinnat sataman järjestelmään.

– Tämä antaa meille erinomaisen mahdollisuuden digitalisoida kaikki transaktiot ja prosessit ja olla digimaailman etulinjalla, jonka näemme kehittyvän koko ajan ympäri maailmaa. Tulemme saamaan totaalisen yleishallinnan sataman toiminnasta sataman ulkopuolella, merellä ja maissa. Samalla keräämme hyödyllistä tietoa tulevaisuuden toimintoja ja järjestelmiä silmällä pitäen. Meillä on suuria odotuksia järjestelmää kohtaan ja molemmat osapuolet ovat vakuuttuneita siitä, että yhteistyö avaa oven tulevaisuuden satamalle. Pelkistetysti voidaan sanoa, että digijärjestelmä tulee olemaan satamalle sama kuin lennonjohto isommalle lentokentälle, Kaskisten sataman toimitusjohtaja Patrik Hellman sanoo.

Sopimukseen kuuluu pilvipalvelupohjainen sataman hallintajärjestelmä sekä kehittynyt sataman saapumis- ja hallintamoduuli. Järjestelmällä on optiona tavaran läpivirtaushallinta- ja monitorointi, terminaalitoimintahallinta, mobiilipalvelu ja digitaalinen kaksonen. Järjestelmää kehitetään jatkuvasti markkinavaatimuksia vastaavaksi.
– Digitaalinen kaksonen rakennetaan sitä mukaan kun hallintajärjestelmä on kerännyt tarpeeksi tietoja eri prosesseista. Digikaksonen on ajatteleva ja aistiva virtuaalikopio satamasta, Hellman selvittää.

– Kaskisten satamalla on kaikki valmiudet rakentaa puhtaasti digitaalisesti toimiva satama asiakkailleen. Olemme erittäin iloisia sataman osoittamasta luottamuksesta meitä kohtaan. Yhdessä rakennamme nykyaikaisen, nopean, ympäristöystävällisen ja kustannustehokaan kokemuksen Kaskisten satamaan maitse ja meritse saapuville asiakkaille , sanoo Dan Steinnes, Grieg Connectin liiketoiminnan kehityspäällikkö.

– Astumme satamien ja logistiikan uuteen operatiiviseen aikakauteen, joka ajan myötä tulee muuttamaan ajattelu- ja työskentelytapojamme pitkin koko valmistus- ja kuljetusketjutoimintoja. Ympäristöälykkäiden, automatisoitujen ja kustannussäästävien ratkaisujen kehittäminen ovat koko logistiikkaketjun tulevaisuusskenaario, Hellman uskoo.

Kaskisten satama:
Kaskisten satama sijaitsee Suomen länsirannikolla noin 100 km Vaasasta etelään. Satamalla on TEN-T status ja on mm. maan tärkeimpiä metsäteollisuuden vientisatamia. Sataman päätavarat ovat sellua, sahatavaraa, kemikaaleja sekä bulkkitavaraa (irtotavaraa). Satama käsittelee yli 1,1 milj. tonnia tavaraa vuodessa ja työllistää suoraan noin 50 henkilöä.

Grieg Connect:
Grieg Connect on osa Grieg Group yritysperhettä, joka sijaitsee Norjan Bergenissä. Grieg Logistics’in omistama Grieg Connect:illä on noin 80 satamaa asiakkaina ympäri Skandinaviaa. Ohjelmistoyrityksellä on 30 työntekijää ja 5 toimistoa ympäri Pohjolaa.

 

Lisätietoa antavat:

CEO, Port of Kaskinen: Patrik Hellman: +358 50 343 0676, patrik.hellman@portofkaskinen.fi

Business Development Manager, Grieg Connect: Dan Steinnes: +358 452 15 2080, dan@griegconnect.com

LINKEDIN:

linkedin.com/in/patrik-hellman-903a6588

linkedin.com/company/portofkaskinen

Satama on tavaravirtojen sydän

Valtaosa Suomen ulkomaankaupan tavaraliikenteestä kulkee maamme satamien kautta. Mutta satamat ovat paljon muutakin kuin eri kuljetusmuotojen välinen lastaus- ja purkupaikka ja lähitulevaisuudessa satamien toimintamalli tulee muuttumaan aika radikaalisti, näin myös Suomen läntisimmässä satamassa Kaskisissa.

Kaskisten hyvin suunniteltu satama takaa turvallisen ja kustannustehokaan tavarankäsittelyn. Sataman monipuoliset ja väljät tilat nopeuttavat ja tehostavat tavarankäsittelyä.
– Tavaroiden lastaus ja purku eri kuljetusmuotojen välillä on optimoitu nykyasiakkaille,mmutta tulevina vuosina tehokkuutta ja toimivuutta tullaan nostamaan monta pykälää ylöspäin, sanoo Kaskisten Satama Oy:n toimitusjohtaja Patrik Hellman.

Kaskisten satama on Suomen länsirannikolla Suupohjassa sijaitseva vilkas satama, jonka liikenneyhteyksiä ovat kantatie 67 yhteydellä valtatie 8:aan ja Suupohjan rata. Hyvät logistiset yhteydet ovat houkutelleet alueelle metsäteollisuuden yrityksiä, joiden ympärille on kehittynyt elinvoimainen yritysverkosto. Kaskisten satama on myös TEN-T kattavan verkon satama, joka tarkoittaa, että satama on osa EU:n liikenne- ja väyläverkostoa.
– Kaskisten Satama on verrattain uusi satama ja valtaosa siitä on rakennettu 2000-luvun alussa, Hellman selvittää. Sataman kautta kulkee noin 1,1 miljoona tonnia tavaraa vuodessa. Satama työllistää noin 50 henkilöä ja sitä ympäröivä teollisuus suoraan noin 150 henkilöä.
– Sataman työllistävä vaikutus on kuitenkin paljon suurempi, jos myös sataman välillinen toiminta ja kaikki sen asiakkaat luetaan mukaan, Hellman painottaa.

Kaskisten Satamaa kehitetään tulevaisuuden ympäristö- ja automaatiotavoitteita huomioiden

Suomen ja EU:n ilmastotavoitteet koskevat maamme kaikkia satamia. Tarve vähentää päästöjä myös Kaskisten satamassa ja satamaan johtavilla liikenneväylillä tulevat olemaan asialistalla jatkuvasti mukana kun sataman toimintoja ja rakenteita kehitetään.
– Sataman prosesseja ja toimintoja kartoitetaan syksyn ja ensi kevään aikana yhteistyössä eri toimijoiden ja asiakkaiden kanssa. Keräämiemme tietojen perusteella kehitämme digitaalisia sovelluksia, joiden kautta voimme tarkasti mitata ja seurata eri tavarankäsittelyvaiheita ja kulkuvälineiden käyttöasteita ja siten parantaa sataman tehokkuutta ja vähentää päästöjä. Satamasta on myös tarkoitus tehdä digitaalinen kaksonen, joka tulee sataman toimijoiden ja kaikkien asiakkaiden käyttöön.
– Kaksosella pystytään esim. etukäteen simuloimaan toimintoja ja mm. alusten sekä koneiden liikkumista ja sitä kautta optimoimaan sekä tehostamaan toimintoja. Koko järjestelmä integroidaan sataman hallintajärjestelmän kanssa.
– Tämä vähentää päästöjä, alentaa asiakkaiden kustannuksia ja tehostaa myös kaikkia sataman toimintoja merkittävästi.

Etelä-Pohjanmaata ja Pohjanmaata halkova Suupohjan rata Seinäjoelta Kaskisiin on tärkeä sataman ja alueen kehitykselle

Raideliikenteen elvyttäminen on otettu Kaskisissa erityishuomion kohteeksi. Kaskisten satama tukee Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistystä, jonka tavoitteena on parantaa Suupohjan rataa pitkäjänteisesti. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Jorma Vierula kertoo, että Teuvan lastauspaikan kunnostaminen ja laajentaminen on hyvä alku.
– Suupohjan rataa pidetään hyvin tärkeänä Suupohjan ja Etelä-Pohjanmaan aluetaloudelle. Parin viime vuoden aikana on käynnistetty kehittämistoimia edellytysten parantamiseksi ja liikenteen lisäämiseksi, Jorma Vierula kertoo.

Suupohjan rata on esimerkki siitä, että kehittämistoimilla on saatu myönteistä kehitystä aikaan.
– Tavarajunien määrä radalla on nelinkertaistunut vuoteen 2018 ja lähes kolminkertaistunut vuoteen 2019 verrattuna. Tavaraliikenteen kasvu on perustunut pääosin lisääntyneeseen puutavaran kuljetukseen radalla, Vierula selvittää. Teuvan lastauspaikan ajanmukaistamisen kesällä 2020, on laskettu moninkertaistavan puutavaran kuljetuksen radalla. Lastauspaikassa on tarkoitus lastata puutavaraa kotimaan kuljetustarpeita varten.

– Väylävirasto päätti huhtikuun lopussa jatkaa Suupohjan radan kunnossapitoa vuoden 2022 loppuun saakka, perusteena tavaraliikenteen määrän toteutunut kasvu. Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistys pitää päätöstä merkittävänä niin Suupohjan kuin myös molempien maakuntien, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan, aluetaloudelle. Päätös tuo myös pitkäjänteisyyttä radan kehittämistyöhön.

Jorma Vierula ja Patrik Hellman uskovat rautateiden uuteen suosioon, joka elvyttää myös poikittaisliikennettä. Toimiva raideverkosto on myös tärkeä päästöjen vähentämisessä ja parantaa samalla alueen kasvuedellytyksiä. Kiskojen lisääntyvä käyttäminen maantieliikenteen sijaan tukisi myös Kaskisten sataman kasvua ja kehityssuunnitelmia.
– Haluamme varmistaa kilpailukyvyn säilymisen ja katsomme rohkeasti kohti alan tulevaisuutta ja panostamme investointeihin. Tähän kuluu myös raideliikenteen kehittäminen, Hellman päättää.

(Artikkeli 3/2020 Kuljetus & Logistiikka)