Satamajohtajat: Ministerin löperö EU-edunvalvonta uhkaa Suomen viennin kasvua ja kilpailukykyä

Suomen tuonti- ja vientikuljetuksista lähes 90 prosenttia tapahtuu meriteitse. Länsirannikon satamat palvelevat Suomen vahvimman vientiteollisuusvyöhykkeen tarpeita. Niiden kautta viedään noin 40 prosenttia koko maan tavaraviennin arvosta. Satamat ovat Suomen kansantalouden toiminnan kannalta elintärkeitä ja tarvitsemme sijaintimme vuoksi meriliikennettä monia muita maita enemmän.

EU:n komission voimassa olevan ehdotuksen mukaan koko Suomen TEN-T-verkostosta ollaan pudottamassa pois 3 satamaa, joista Pietarsaaren ja Kaskisten satamat sijaitsevat keskeisillä paikoilla länsirannikolla. TEN-T-politiikka on tärkeä keino edistää investointeja kasvun ja työpaikkojen luomiseksi, sen avulla vahvistetaan myös sisämarkkinoiden kehittymistä ja suomalaista kilpailukykyä. Vain kuulumalla verkostoon satama voi esimerkiksi saada EU:n investointitukia. Myös kansallinen rahoitus keskittyy infrastruktuurin kehittämiseen TEN-T -verkoston avainkohdissa. Toteutuessaan ehdotus on lamauttava isku myös koko Pohjanmaan seutualueen elinvoiman – talouden ja infrakstruktuurin kehittymiselle.

Ei Brysselissä vielä mitään ole päätetty

Pietarsaaren sataman toimitusjohtaja Juha Hakala tapasi liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan huhtikuussa.
– Harakka sanoi, että meidän pitää ryhtyä miettimään satamalle muita rahoituskeinoja, ja että EU:n esitykseen tuskin saadaan mitään muutosta.  Ei Brysselissä vielä ole mitään päätetty, Hakala painottaa. Ja perää ministeriöltä aktiivisuutta.

Kaskisten sataman toimitusjohtaja Patrik Hellman on myös tyrmistynyt.
– Eduskunnan kanta asiassa on, että kaikkien Suomen nykyisten TEN-T -satamien tulee säilyä verkostossa. Liikenne- ja viestintäministeriön tehtävä on tehdä töitä sen eteen, että näin myös käy, Hellman jyrähtää.
– On käsittämätöntä, että esimerkiksi systemaattinen, kasvuhakuinen Kaskisten sataman kehittämistyö, joka on tuottanut hurjaa nousua tavaravirtojen määrässä (vuosien 2018–2020 välillä vuotuinen 25 % kasvu) torpataan seinään. Verkostosta pois pudottaminen käytännössä merkitsisi molemmissa satamissa jo tehtyjen mittavien investointien hukkaan heittämisen, pohtii Hellman.

Länsirannikon satamilla tärkeä rooli myös Pohjanmaan aluetaloudessa

Pohjanmaalla Pietarsaaren, Vaasan, Kaskisten ja Kokkolan satamat ovat keskeinen menestystekijä mittavassa vientiteollisuuden ekosysteemissä. Ne ovat merkittäviä metsäteollisuuden tuotteiden vientisatamia. Tulevan viiden vuoden aikana länsirannikolle aiotaan investoida tällä tietoa yli neljän miljardin euron arvosta, muun muassa kestävään akkuklusteriin, puhtaan energian tuotantoon ja energiateollisuuden sovelluksiin sekä vahvistetaan, vähähiilistetään ja tehostetaan eri teollisuuden alojen tuotantoa. Lisäksi teollisuudessa painotetaan entistä vahvemmin vähäpäästöisiä kuljetuskäytäviä ja TEN-T -verkostoon kuuluminen on merkittävä osa näiden kuljetuskäytävien kehittämistä. 

On odotettavaa, että akku- ja mineraaliteollisuuden kuljetustarpeet kasvavat merkittävästi lähitulevaisuudessa vihreän siirtymän myötä. Merilogistiikka on merkittävässä osassa myös akku- ja mineraaliteollisuuden tuotteiden viennissä sisämarkkinoille ja kolmansiin maihin. 

Pietarsaaren sataman kautta kulkee vuodessa n. 1,5 miljoona tonnia tavaraa ja aluskäyntejä on vuosittain n. 300.
Kaskisten sataman kautta kulki vuonna 2021 n. 1,3 miljoona tonnia tavaraa ja aluskäyntejä oli n. 400.

Lue Juha Hakalan ja Patrik Hellmanin haastattelu Ilkka-Pohjalaisen digilehdestä 27.4.2022
https://digilehti.ilkkapohjalainen.fi/titles/ilkkapohjalainen/11846/publications/805/pages/6

Digitalisoituvien logistiikkaketjujen tulevaisuuspeli

– Tulevaisuuden logistiikkaketjujen digitalisoimisen pitäisi perustua avoimen logistisen datan ratkaisuihin.

Miksi, kertoo Kaskisten sataman toimitusjohtaja Patrik Hellman Baltic Transport Journal 5/2021 -julkaisussa.

”Jos et ole mukana kiivaassa digitalisoitumiskehityksessä, jäät pahasti jälkeen, toimialasta riippumatta. Itse kilpajuoksu muistuttaa lähinnä maratonia, sisältäen tarkkaan punnittuja askeleita kohti maalia. Tavoite kuulostaa päällisin puolin yksinkertaiselta: digitalisoidaan satamatoiminnot ja/tai digitalisoidaan toimitusketjut. Mutta millaisten ratkaisumallien avulla onnistutaan myös tehostamaan toimintamalleja ja koko toimitusketjun kilpailukykyä sekä samalla vaikkapa pienentämään hiilijalanjälkeä”, pohtii Patrik Hellman kirjoituksessaan.

”Nykyiset toimintamallit on haavoittuvaisia odottamattomille muutostilanteille. Esimerkiksi Suezin kanavan läpiliikenteen tukkeutumisen seuraukset ovat edelleen näkyvissä. Onneen ei kannata luottaa. Tutkittu tieto ja taito yhdistettynä avoimeen logistiseen dataan perustuvien uudenlaisten ratkaisujen kehittämiseksi yhteistyössä koko logistisen ketjun toimijoiden kanssa, tulee erottamaan jyvät akanoista”, visioi Hellman.

Minkälaisia ongelmia digitalisaatiokehityksen monikerroksiseen problematiikkaan sisältyy? Kuinka voidaan yhdessä kehittää nykyisiä ratkaisuja tulevaisuudessa tarvittavien toimintamallien mukaisiksi – ettei sorruta pikaratkaisuihin, joiden tuloksena nykyiset toimintamallit sorrutaan vain pintakuorrutuksen tavoin digitalisoimaan?

Tutustu Baltic Transport Journal 5/2021 -julkaisun artikkelin ajatuksia herättävään sisältöön tästä linkistä (sivut 32-33).

Sataman modernisointi vauhdittaa kasvua

Kaskisten satama uudistuu vauhdilla, automatisointi johtaa myös kohti päästövähennystavoitteita

Satamilta vaaditaan energia- ja kustannustehokkuutta sekä päästövähennyksiä. Tämä on sysännyt liikkeelle laivaliikenteen ja satamien uudistamisaallon. Päästövähennyksissä takarajana on alkuvuosi 2025. Kaskisten satamassa haasteeseen on tartuttu aikailematta. Sen operatiivista toimintaa lähdettiin uudistamaan kokonaisvaltaisella digisopimuksella. Yhteistyökumppanina on norjalainen Grieg Connect.
− Pilvipalvelupohjainen sataman digihallintajärjestelmä merkitsee satamalle samaa kuin lennonjohto isommalle lentokentälle, satamayhtiön toimitusjohtaja Patrik Hellman vertaa mittavaa muutosprosessia osuvasti.

Monivuotinen projekti

Digitalisaation avulla voidaan tehostaa sataman operatiivisia toimintoja ja samalla vähentää päästöjä sekä kustannuksia. Kaskisissa tavoitteena on rakentaa täysin digitaalisesti toimiva satama. Uuden digitaalisen hallintajärjestelmän ensimmäinen vaihe otettiin käyttöön helmikuussa.
− Projekti on hyvin monivaiheinen. Kokonaan valmiiksi se saadaan arviolta 3−4 vuodessa kuin kaikki sovellukset on saatu integroitua yhteensopiviksi.

Muutos näkyy

Projektin aikana läpivalaistaan kaikki sataman toiminnat ja Grieg Connect räätälöi Kaskisten satamalle myös täysin uusia sovelluksia. Uudistukset ovat vaikuttavia.
− Pelkästään lastidokumentoinnin digitalisoinnilla vähennetään merkittävästi nykyistä paperisotaa. Porttitoimintojen siirtäminen järjestelmään taas tehostaa satama-alueella maaliikenteen kulunvalvontaa ja kaukoseurantaa oleellisesti.
− Ja mikä parasta, voimme tarjota sataman kuljetusyrityksille mahdollisuutta liittyä samaan digisovellusjestelmään.

Älykästä teknologiaa

Digitaalisen hallintajärjestelmän sekä kehittyneen sataman saapumis- ja hallintamoduulin lisäksi sopimukseen sisältyvät optiona tavaran läpivirtaushallinta- ja monitorointi, terminaalitoimintahallinta, mobiilipalvelu ja digitaalinen kaksonen, joka on ajatteleva ja aistiva virtuaalikopio satamasta.
− Keräämme projektin edetessä digitaalista kaksosta varten vertailutietoja, jotta tiedämme, miten voimme operoida eri toimintoja paremmin.

Lisää automaatiota

Kaskisten sataman uudistamisen työlistalla on myös automaatio- ja infraprojekteja. Väylille ja satama-alueelle aiotaan tuoda lisää liikenteen ohjausta parantavia sensoreita ja kameroita, alusten kiinnitys- ja irrotus automatisoidaan ja laitureita vahvistetaan sekä pidennetään.
− Tänä vuonna laiturialuetta on tarkoitus pidentää 160 metrillä. Tavoitteena pitkällä tähtäimellä on päästä 2 000 metriin, mikä on tuplasti nykyistä enemmän.

Uuden edessä

Hellman kuvaa Kaskisissa ja koko satama-alalla käynnissä olevaa vaihetta vallankumoukseksi, sillä muutospaineita tulee monelta suunnalta.
− Ympäristöälykkäiden, automatisoitujen ja kustannuksia säästävien ratkaisujen kehittäminen ovat koko logistiikkaketjun tulevaisuusskenaario.

Ympäristövaatimukset ja kustannuspaineet eivät kuitenkaan koske vain satamia. Samassa veneessä ovat niin satamassa liikennöivät alukset kuin sataman maaliikenne. Siksi avoimien sovellusten avulla kehittyvien satamien, VTS-keskuksien ja terminaalien sekä meri- ja maaliikenteen välille on yleisesti lähdetty luomaan saumatonta digiverkostoa.
− Kun kaikki sataman asiakkaat sekä rajapinnat on saatu kytkettyä järjestelmään, voimme alkaa puhua satamien ja logistiikan uudesta operatiivisesta aikakaudesta.

Vahvoja kasvulukuja

Oy Kaskisten Satama-Kaskö Hamn Ab teki vuonna 2020 ennätystuloksen. Satama käsitteli tavaraa yli 1,2 miljoonaa tonnia. Kasvua kirjattiin 11 prosenttia. Aluskäynnit lisääntyivät 40 aluksella. Niiden kokonaismäärässä oli 370. Satama kuuluu kattavaan kansainväliseen TEN-T satamaverkostoon.
– Sataman tavaravirrat ovat kasvaneet 25 prosenttia kolmessa vuodessa. Strategisena tavoitteenamme on kasvattaa tavaravolyymi kolminkertaiseksi vuoteen 2030 mennessä, toimitusjohtaja Patrik Hellman toteaa.

Havator kumppaniksi

Havator uutisoi maaliskuussa, että se ostaa Revisolin Kaskisten satamanosturiliiketoiminnot. Samalla yhtiö ilmoitti investoivansa Kaskisten sataman nostopalveluiden kehittämiseen.
Hellman pitää Havatorin etabloitumista Kaskisten satamaan erittäin positiivisena asiana, sillä se vahvistaa sataman kilpailukykyä entisestään.
Havator on yksi Kaskisten satamaoperaattoreiden palveluntuottajista. Muita yhteistyökumppaneita ovat Oy Silva Shipping Ab, BB Logistics Oy, Wibax Tank Oy ja Cewal Grains Oy.

Teksti: Merja Maansalo, kuvat: Kaskisten satama

Artikkeli on julkaistu Kuljetus&Logistiikka -lehden numerossa 2/2021.

Satamat siirtyvät digiaikaan

Kaskisten satamassa digitalisoitumishanke on pitkällä, käytössä on jo Grieg Connectin pilvipalvelupohjainen digitaalinen hallintajärjestelmä. Tavoitteena on virtaviivaistaa sataman operatiivisia toimintoja ja kytkeä ajan myötä kaikki sataman asiakkaat ja rajapinnat samaan järjestelmään. Digitaaliseen kaksoseen kerätään tietoja eri prosesseista, jonka jälkeen tekoäly osaa ennakoida miten satamaa kannattaa joka tilanteessa operoida kannattavasti, tehokkaasti sekä ympäristöälykkäästi.

Kaskisten satama työskentelee yhdessä kahdeksankymmenen kehittyvän sataman, VTS-keskuksen ja terminaalin toimijan kanssa kehittäen avoimia saumattomia sovelluksia meri-, maantie- ja rautatiekuljetuksiin.

Sataman digitalisointi ja järjestelmien visualisointi näkyy videoseinällä

Elkome Oy toimitti Kaskisten Satamalle videoseinä- ja KVM-järjestelmän osana sataman automatisointi- ja digitalisointiprojektia. Videoseinällä haluttiin esittää tietoa useista eri sataman järjestelmistä, parantaa toiminnan reaaliaikaista tilannekuvaa, nopeuttaa reagointia muuttuviin tilanteisiin sekä tehostaa ja helpottaa eri järjestelmien käyttöä.

Tietojärjestelmien visualisointi ja valvonta videoseinälle

Kaskisten Satama on Suomen tärkeimpiä metsäteollisuuden vientisatamia. Sataman päätavarat ovat sellua, sahatavaraa, kemikaaleja sekä bulkkitavaraa. Satama käsittelee yli 1,2 milj. tonnia tavaraa vuodessa ja työllistää suoraan noin 50 henkilöä. Digitalisaation avulla haluttiin tehostaa sataman toimintoja sekä saada säästöjä ja uusia tulonlähteitä.

”Digitalisoimme ja automatisoimme toimintojamme, ja tätä varten tarvitsimme videoseinäjärjestelmän datan esittämiseen ja seurantaan. Tavoitteenamme oli saada parempi kokonaiskuva sataman operatiivisesta toiminnasta”, kertoo Kaskisten Sataman toimitusjohtaja Patrik Hellman. ”Meillä on suunnitelmissa digitaalinen kaksonen satamasta ja järjestelmistä sekä automaation kokonaishallinta. Tällä tavoin pystymme tarjoamaan uusia palvelumuotoja, luomaan työpaikkoja ja tulonlähteitä sekä saavuttamaan maksimaalisen tehokkuuden ympäri vuoden.”

Videoseinäjärjestelmän määrittely ja toiminnallisuuden testaus

Videoseinäjärjestelmän määrittely toteutettiin yhdessä Kaskisten Sataman ja Elkomen kanssa. Kartoituksessa selvitettiin, mihin videoseinä sekä tarvittavat videoseinäpalvelimet ja KVM-laitteistot asennettaisiin, mitä tietoja eri järjestelmistä tultaisiin videoseinällä esittämään, mitä eri järjestelmiä KVM:n avulla halutaan ohjata, sekä ovatko kaikki ohjelmistot ja laitteet yhteensopivia toistensa kanssa.

”Tutkimme vaihtoehtoja ennen lopullista päätöstä videoseinä- ja KVM-järjestelmän toimittajaksi. Elkome oli teknisesti paras ja meidän käyttöömme sopivin. Järjestelmään tutustuminen ja toiminnallisuuden testaaminen Elkomen demoympäristössä sekä toimittajan ammattimaisuus ja osaaminen olivat tärkeitä osatekijöitä valintaan. Myös referenssit toteutetuista teollisuuden valvomojärjestelmistä tekivät vaikutuksen”, kertoo Hellman hankintapäätökseen vaikuttaneista tekijöistä.

Videoseinäjärjestelmän onnistunut toteutus

Elkome toimi Kaskisten Sataman videoseinäprojektissa yhteistyössä norjalaisen satamien digitalisointiratkaisuja toimittavan Grieg Connectin kanssa. Videoseinä kokoaa tietoa satamanhallinta-, meriliikenteenseuranta-, kamera- ja kulunvalvontajärjestelmistä havainnolliseen muotoon ja mahdollistaa reaaliaikaisen tilannekuvan sataman toiminnoista ja prosesseista. Videoseinään yhdistetty KVM-järjestelmä mahdollistaa tehokkaan työskentelyn ja kaikkien eri järjestelmien ohjaamisen yhdestä työpisteestä yhden näppäimistön ja hiiren avulla.

”Toimitus sujui sovitusti ja laitteet toimivat alusta lähtien ilman mitään ongelmia. Olemme lisäksi saaneet todella hyvin tukea, kun olemme halunneet tehdä muutoksia järjestelmään tai kokeilla jotain uutta”, kuvailee satamamestari Jarmo Nordback projektin onnistumista.

Satama on tavaravirtojen sydän

Valtaosa Suomen ulkomaankaupan tavaraliikenteestä kulkee maamme satamien kautta. Mutta satamat ovat paljon muutakin kuin eri kuljetusmuotojen välinen lastaus- ja purkupaikka ja lähitulevaisuudessa satamien toimintamalli tulee muuttumaan aika radikaalisti, näin myös Suomen läntisimmässä satamassa Kaskisissa.

Kaskisten hyvin suunniteltu satama takaa turvallisen ja kustannustehokaan tavarankäsittelyn. Sataman monipuoliset ja väljät tilat nopeuttavat ja tehostavat tavarankäsittelyä.
– Tavaroiden lastaus ja purku eri kuljetusmuotojen välillä on optimoitu nykyasiakkaille,mmutta tulevina vuosina tehokkuutta ja toimivuutta tullaan nostamaan monta pykälää ylöspäin, sanoo Kaskisten Satama Oy:n toimitusjohtaja Patrik Hellman.

Kaskisten satama on Suomen länsirannikolla Suupohjassa sijaitseva vilkas satama, jonka liikenneyhteyksiä ovat kantatie 67 yhteydellä valtatie 8:aan ja Suupohjan rata. Hyvät logistiset yhteydet ovat houkutelleet alueelle metsäteollisuuden yrityksiä, joiden ympärille on kehittynyt elinvoimainen yritysverkosto. Kaskisten satama on myös TEN-T kattavan verkon satama, joka tarkoittaa, että satama on osa EU:n liikenne- ja väyläverkostoa.
– Kaskisten Satama on verrattain uusi satama ja valtaosa siitä on rakennettu 2000-luvun alussa, Hellman selvittää. Sataman kautta kulkee noin 1,1 miljoona tonnia tavaraa vuodessa. Satama työllistää noin 50 henkilöä ja sitä ympäröivä teollisuus suoraan noin 150 henkilöä.
– Sataman työllistävä vaikutus on kuitenkin paljon suurempi, jos myös sataman välillinen toiminta ja kaikki sen asiakkaat luetaan mukaan, Hellman painottaa.

Kaskisten Satamaa kehitetään tulevaisuuden ympäristö- ja automaatiotavoitteita huomioiden

Suomen ja EU:n ilmastotavoitteet koskevat maamme kaikkia satamia. Tarve vähentää päästöjä myös Kaskisten satamassa ja satamaan johtavilla liikenneväylillä tulevat olemaan asialistalla jatkuvasti mukana kun sataman toimintoja ja rakenteita kehitetään.
– Sataman prosesseja ja toimintoja kartoitetaan syksyn ja ensi kevään aikana yhteistyössä eri toimijoiden ja asiakkaiden kanssa. Keräämiemme tietojen perusteella kehitämme digitaalisia sovelluksia, joiden kautta voimme tarkasti mitata ja seurata eri tavarankäsittelyvaiheita ja kulkuvälineiden käyttöasteita ja siten parantaa sataman tehokkuutta ja vähentää päästöjä. Satamasta on myös tarkoitus tehdä digitaalinen kaksonen, joka tulee sataman toimijoiden ja kaikkien asiakkaiden käyttöön.
– Kaksosella pystytään esim. etukäteen simuloimaan toimintoja ja mm. alusten sekä koneiden liikkumista ja sitä kautta optimoimaan sekä tehostamaan toimintoja. Koko järjestelmä integroidaan sataman hallintajärjestelmän kanssa.
– Tämä vähentää päästöjä, alentaa asiakkaiden kustannuksia ja tehostaa myös kaikkia sataman toimintoja merkittävästi.

Etelä-Pohjanmaata ja Pohjanmaata halkova Suupohjan rata Seinäjoelta Kaskisiin on tärkeä sataman ja alueen kehitykselle

Raideliikenteen elvyttäminen on otettu Kaskisissa erityishuomion kohteeksi. Kaskisten satama tukee Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistystä, jonka tavoitteena on parantaa Suupohjan rataa pitkäjänteisesti. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Jorma Vierula kertoo, että Teuvan lastauspaikan kunnostaminen ja laajentaminen on hyvä alku.
– Suupohjan rataa pidetään hyvin tärkeänä Suupohjan ja Etelä-Pohjanmaan aluetaloudelle. Parin viime vuoden aikana on käynnistetty kehittämistoimia edellytysten parantamiseksi ja liikenteen lisäämiseksi, Jorma Vierula kertoo.

Suupohjan rata on esimerkki siitä, että kehittämistoimilla on saatu myönteistä kehitystä aikaan.
– Tavarajunien määrä radalla on nelinkertaistunut vuoteen 2018 ja lähes kolminkertaistunut vuoteen 2019 verrattuna. Tavaraliikenteen kasvu on perustunut pääosin lisääntyneeseen puutavaran kuljetukseen radalla, Vierula selvittää. Teuvan lastauspaikan ajanmukaistamisen kesällä 2020, on laskettu moninkertaistavan puutavaran kuljetuksen radalla. Lastauspaikassa on tarkoitus lastata puutavaraa kotimaan kuljetustarpeita varten.

– Väylävirasto päätti huhtikuun lopussa jatkaa Suupohjan radan kunnossapitoa vuoden 2022 loppuun saakka, perusteena tavaraliikenteen määrän toteutunut kasvu. Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistys pitää päätöstä merkittävänä niin Suupohjan kuin myös molempien maakuntien, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan, aluetaloudelle. Päätös tuo myös pitkäjänteisyyttä radan kehittämistyöhön.

Jorma Vierula ja Patrik Hellman uskovat rautateiden uuteen suosioon, joka elvyttää myös poikittaisliikennettä. Toimiva raideverkosto on myös tärkeä päästöjen vähentämisessä ja parantaa samalla alueen kasvuedellytyksiä. Kiskojen lisääntyvä käyttäminen maantieliikenteen sijaan tukisi myös Kaskisten sataman kasvua ja kehityssuunnitelmia.
– Haluamme varmistaa kilpailukyvyn säilymisen ja katsomme rohkeasti kohti alan tulevaisuutta ja panostamme investointeihin. Tähän kuluu myös raideliikenteen kehittäminen, Hellman päättää.

(Artikkeli 3/2020 Kuljetus & Logistiikka)

Uskomme rautateiden vihreään renessanssiin

– Kaskisten satamaan kulkevat Suomen läntisimmät junaraiteet. Niiden käyttö on ollut viime aikoina turhan varovaista, sanoo sataman toimitusjohtaja Patrik Hellman.

– Vielä kymmenisen vuotta sitten kolmannes sataman tavarasta kulki raiteilla. Siihen pyritään uudelleen. Kiskojen käyttäminen maantieliikenteen sijaan tukisi Kaskisten sataman kasvua ja kehityssuunnitelmia, joihin kuuluu päästöjen vähentäminen. Kun samaan aikaan liikenteen ja alusten arvioidaan muuttuvan yhä enemmän automatisoiduksi ja miehittämättömäksi, raiteilla tämäkin on mahdollista maantietä nopeammin ja turvallisemmin.

Raideliikenteen elvyttäminen on otettu Kaskisissa erityishuomion kohteeksi. Satama tukee Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistystä, jonka tavoitteena on parantaa Suupohjan rataa pitkäjänteisesti. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Jorma Vierula kertoo, että Teuvan lastauspaikan kunnostaminen ja laajentaminen on hyvä alku. Satamayhtiö tukee projektia 22 % kokonaiskustannuksista.

Jorma Vierula ja Patrik Hellman uskovat rautateiden uuteen suosioon, joka elvyttää myös poikkiliikenteen. Toimiva raideverkosto vähentää päästöjä ja parantaa samalla alueen kasvuedellytyksiä. Tähän uskotaan myös Kaskisten satamassa.

– Koko rataosuuden kehittämisen kannalta on tärkeä, että rautatieliikenne Teuvan lastauspaikasta kasvaa. Rautatiekuljetukset ovat satamalle tärkeitä ja linjassa vähäpäästöisten kuljetusten kehittämisessä sekä päästöjen vähentämisessä, sanoo Sataman toimitusjohtaja Patrik Hellman.

– Puutavaran lastauspaikkoja on Etelä-Pohjanmaalla enää Alahärmässä ja Alavudella, ja nyt sellainen kunnostetaan Teuvalle. Se tulee tarpeeseen, koska seutukunnan metsien hyödyntämisaste on tällä hetkellä vain 65 prosenttia. Teuvan lastauspaikan ajanmukaistamisen on laskettu moninkertaistavan raideliikennettä vuoteen 2021 mennessä. Lastauspaikassa on tarkoitus lastata puutavaraa kotimaan kuljetustarpeita varten.

Käytännössä Teuvalla lastauspaikan pidentäminen toteutetaan jo tänä vuonna. Näin raiteille mahtuvat VR:n linjauksien mukaiset pitkät junat. Ehkäpä jonain päivänä Suupohjan radalle voidaan vielä tuoda henkilöliikennekin takaisin.

Sekä Hellman että Vierula uskovat, että uusi, ilmastotietoisempi aika tarvitsee toimivaa ja vireää rautatieiikennettä.
– Kumipyöriin on uskottu liikaa. Raiteet ja automatisoitu liikenne ovat tulevaisuuden kuljetusmuoto, Hellman tiivistää.

Oy Kaskisten satama – Kaskö Hamn Ab & Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistys ry

Satama on merkittävä alueen veto- ja elinvoimatekijä

Meri luo Kaskisten saarikaupungille ja lähialueelle kilpailuedun teollisuuteen, asumiseen ja matkailuun. Kaskisten moderni syväsatama on vahva vetovoimatekijä  satamaa tarvitsevan teollisuuden ja yrittäjyyden keskittymiselle Kaskisiin ja Suupohjan rannikkoalueelle. Satama on avara metsä- ja puunjalostusteollisuuteen ja bulk-tuotteisiin erikoistunut vienti- ja tuontisatama. Se on liitetty osaksi EU:n TEN-T kattavan verkoston satamia ja luokitellaan tärkeäksi satamaksi osana eurooppalaista kuljetusverkostoa.

2019 valmistuneessa seutukaupunkien vetovoimatutkimuksessa satama kuuluu vahvasti Kaskisten kaupungin ja alueen identiteettiin sekä omien asukkaiden että muualla asuvien mielestä. Tutkimuksen mukaan elinvoiman ja hyvän imagon kasautumisen lisäksi kaikkein vetovoimaisimpia kaupunkeja yhdistivät keskustan vireys ja viihtyisyys, kaupungin persoonallisuus ja erottuvuus sekä hyvät kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut.

Sanapilvien avulla tutkimuksessa havainnollistettiin tunnettuutta ja mielikuvia, jotka yhdistetään seutukaupunkiin.

Kaskisten kaupungin asukkaiden mielikuvat kotikaupungistaan:

Suurten kaupunkien asukkaiden mielikuvat Kaskisten kaupungista: