Suuret siivet Kaskisten satamassa

Tekniikan Maailman toimittaja Maria Tojkander kuvaaja Sami Peltoniemen kanssa kävi Kaskisten satamassa raportoimassa Fortumin Pjelax -tuulivoimapuistoon sijoitettavien tuulivoimalaelementtien lastausta ja kuljetusta. Jättiläismäisten elementtien lastaaminen ja siirtely vaatii BB Logisticsilta erityistä tarkkuutta ja huolellisuutta.

Fortum rakentaa Pohjanmaalla Pjelaxin puistoon tuulivoimaloita, joiden siivet ovat 80 metriä pitkiä ja painavat 30 tonnia kukin. Miten elementit siirtyvät laivoista satamaan ja tuulivoimapuistoon?    

Pjelaxin puisto on Kaskisten sataman ensimmäinen tuulivoimalaprojekti. ”Projekteja varten hankittiin 100 tonnin nostoon pystyvät nosturit satamaan jo viime syksynä”, kertoo Kaskisten sataman toimitusjohtaja Patrik Hellman. Nosturit ovat sataman nosturipalvelutarjoaja Havator Oy:n investointeja. Niillä nostetaan siivet ja muut raskaat osat laivasta satamaan. ”Kun laiva tulee satamaan siipiä täynnä, se toimii tuulella kuin iso purje”, Hellman kertoo. ”Silloin hinaajan pitää auttaa laivaa laituriin asti.”  

Satamassa oli elementtien siirtoa varten kolme pitkien rakenteiden kuljetuksiin tarkoitettua ajoneuvoyhdistelmää. Yhteen voimalaan tarkoitetut kolme siipeä vietiin kerralla. Erikoiskuljetuksista maanteitse vastasi Ahola Transport. Elementtien kuljetusta silmällä pitäen Kaskisissa oli tehty jo 2022 alueellinen valtatie 67:n oikaisu ja mm. maantiekannaksen osuudella maantiesiltojen kantavuus oli varmistettu.

Katso tästä Tekniikan Maailman kuvareportaasista tarkemmin, kuinka lastaus ja poikkeuksellisen leveä ja pitkä kuljetus satamasta tuulipuistoon sujui. 

(Lähde: Tekniikan Maailma, toimittaja Maria Tojkander: Näin saapuvat tuulivoimalan suuret siivet, julkaistu 25.3.2023)

#kaskistensatama #fortum #pjelax #tuulivoimala #havator #bblogistics #aholatransport #tekniikanmaailma #TM

Ensimmäiset tuulivoimalaelementit saapuivat

Historiallinen päivä Kaskisten satamassa! Ensimmäinen monista tuulivoimalaelementtejä kuljettavista laivoista saapui tänään Kaskisten satamaan. Seuraava laiva jo odottaa vuoroaan muutaman tunnin päässä satamasta. Tämä on tulosta sataman ja kumppaneidemme Havator Oy:n, BBLogistcs Oy:n, Revisol Oy:n, Nordexin, Ahola Specialin, Alfons Håkansin ja monien muiden sujuvasta yhteistyöstä.

Kiitos hyvästä yhteistyöstä ja pitkäjänteisestä työstä, joka mahdollistaa myös tämän sekä kasvavan liikenteen ja liiketoiminnan hienon tulevaisuuden Kaskisten satamassa vuosiksi eteenpäin!

#tuulivomalaelementit #greenenergy #havator #BBLogistics #Revisol #Nordex #Aholaspecial #AlfonsHåkans

Exciting news for Port of Kaskinen

Santa Claus came a bit early with exciting news for Port of Kaskinen.

The two portoperators Euroports Finland Oy and the owners of BB Logistics Oy told on Wednesday that they have signed an agreement, according to which the owners of BB Logistics will sell a substantial part of the company to Euroports Finland. BB Logistics is a fast-growing, reliable logistics service provider operating in five ports in Finland including Port of Kaskinen where they have their biggest terminal. Euroports Finland Oy on the other hand is the leading full-service port operator in Finland in ports of Pietarsaari, Rauma and Hanko.

Port of Kaskinen is looking forward to this new partnership and what it will bring in the context of strategic developments in the port!

Uusi satamanosturi käyttöön Kaskisten satamassa

Odotettu Kaskisten sataman nostokaluston laajennus on osa materiaalinkäsittelypalveluita satamassa tarjoavan nostopalveluyritys Havatorin laajaa kalustoinvestointiohjelmaa. Uuden satamanosturin myötä parantuvat palvelut nostavat Kaskisten sataman houkuttelevuutta ja kehittävät koko seutukuntaa.

Havator aloitti materiaalinkäsittelypalveluiden tarjoajana Kaskisten satamassa kesällä 2021. Kaskisten sataman kanssa solmitun yhteistyösopimuksen puitteissa sovittiin myös sataman toimintojen kehittämisestä. Nyt satamaan saapunut uusi satamanosturi tekee Kaskisten satamasta entistä houkuttelevamman sekä projektikuormauksen että konttiliikenteen näkökulmasta, kun palveluvalikoimaan saadaan myös satamanostot.

”On hienoa, että pystymme palvelemaan Kaskisten satamassa entistä laajemmin ja toimittamaan materiaalinkäsittelypalveluiden lisäksi myös satamanostopalveluita”, iloitsee Pasi Körkkö, Havator Oy:n satamayksikön päällikkö. ”Palvelumme kattavat esimerkiksi erilaisten metsäteollisuustuotteiden kuten kuivabulk-tuotteiden, kuitu- ja tukkipuun sekä hakkeen purkuja ja lastauksia sekä Metsä Boardin Kaskisten tehtaalta mm. BCTMP:n lastauksia. Näiden lisäksi pystymme nyt toimittamaan myös erilaisia projektitöitä, kuten tuulivoimaan liittyviä nostotöitä sekä yksittäisiä raskaampia nostoja”, Körkkö jatkaa.

Gottwald HMK 280 E satamanosturi saapui Kaskisten satamaan kesäkuun alussa. Se mahdollistaa vaativat projektikuormaukset sekä suurten, jopa 100 tonnia painavien taakkojen nostot, esimerkiksi tuulivoimalakomponenttien käsittelyn.

Kaskisten sataman toimitusjohtaja Patrik Hellman painottaa sataman kehittämisen kokonaisvaikutuksia.

”Sataman palveluiden parantaminen on osa sataman kehittämis- ja investointistrategiaa, jonka päätavoitteena on vähintään kaksinkertaistaa sataman liikenne. Satamatoimintojen kehittäminen luo asiakkaillemme liiketoimintamahdollisuuksia ja tulee myös synnyttämään uusia työpaikkoja satamaan ja lähiseuduille kerrannaisvaikutuksien kautta. Havatorin etabloituminen ja investoinnit Kaskisten satamaan ovat erittäin positiivinen asia ja vahvistavat sataman kilpailukykyä merkittävästi”, toteaa Hellman.

Havator toimii Kaskisten satamassa BB Logistics Oy:n, Metsä Groupin sekä sataman muiden operaattoreiden alaisuudessa ja palvelee kaiken kaikkiaan neljällä materiaalinkäsittelykoneella ja yhdellä satamanosturilla.

Lisätietoja:

Pasi Körkkö, Satamayksikön päällikkö, Havator Oy
pasi.korkko@havator.com, +358 40 548 3024

Jari Huhtanen, Havatorin yhteyshenkilö Kaskisten satamassa
jari.huhtanen@havator.com, +358 50 513 0071

Patrik Hellman, toimitusjohtaja, Oy Kaskisten satama – Kaskö Hamn Ab
patrik.hellman@kaskinen.fi, +358 50 3430 676

Havator Oy | Havator Group Oy

Havator on vuonna 1956 perustettu, Pohjoismaiden suurin nostopalveluita, erikoiskuljetuksia ja raskassiirtopalveluita tarjoava yritys, joka toimii Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Virossa. Tavoitteemme on olla kehityksen kärjessä, viedä tapaa tehdä asioita eteenpäin turvallisuutta ja tehokkuutta kehittäen, toimialan perinteitä unohtamatta. Konsernin liikevaihto on noin 100 MEUR, ja palveluksessamme on noin 450 ammattilaista. Lue lisää: havator.fi

Satamajohtajat: Ministerin löperö EU-edunvalvonta uhkaa Suomen viennin kasvua ja kilpailukykyä

Suomen tuonti- ja vientikuljetuksista lähes 90 prosenttia tapahtuu meriteitse. Länsirannikon satamat palvelevat Suomen vahvimman vientiteollisuusvyöhykkeen tarpeita. Niiden kautta viedään noin 40 prosenttia koko maan tavaraviennin arvosta. Satamat ovat Suomen kansantalouden toiminnan kannalta elintärkeitä ja tarvitsemme sijaintimme vuoksi meriliikennettä monia muita maita enemmän.

EU:n komission voimassa olevan ehdotuksen mukaan koko Suomen TEN-T-verkostosta ollaan pudottamassa pois 3 satamaa, joista Pietarsaaren ja Kaskisten satamat sijaitsevat keskeisillä paikoilla länsirannikolla. TEN-T-politiikka on tärkeä keino edistää investointeja kasvun ja työpaikkojen luomiseksi, sen avulla vahvistetaan myös sisämarkkinoiden kehittymistä ja suomalaista kilpailukykyä. Vain kuulumalla verkostoon satama voi esimerkiksi saada EU:n investointitukia. Myös kansallinen rahoitus keskittyy infrastruktuurin kehittämiseen TEN-T -verkoston avainkohdissa. Toteutuessaan ehdotus on lamauttava isku myös koko Pohjanmaan seutualueen elinvoiman – talouden ja infrakstruktuurin kehittymiselle.

Ei Brysselissä vielä mitään ole päätetty

Pietarsaaren sataman toimitusjohtaja Juha Hakala tapasi liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan huhtikuussa.
– Harakka sanoi, että meidän pitää ryhtyä miettimään satamalle muita rahoituskeinoja, ja että EU:n esitykseen tuskin saadaan mitään muutosta.  Ei Brysselissä vielä ole mitään päätetty, Hakala painottaa. Ja perää ministeriöltä aktiivisuutta.

Kaskisten sataman toimitusjohtaja Patrik Hellman on myös tyrmistynyt.
– Eduskunnan kanta asiassa on, että kaikkien Suomen nykyisten TEN-T -satamien tulee säilyä verkostossa. Liikenne- ja viestintäministeriön tehtävä on tehdä töitä sen eteen, että näin myös käy, Hellman jyrähtää.
– On käsittämätöntä, että esimerkiksi systemaattinen, kasvuhakuinen Kaskisten sataman kehittämistyö, joka on tuottanut hurjaa nousua tavaravirtojen määrässä (vuosien 2018–2020 välillä vuotuinen 25 % kasvu) torpataan seinään. Verkostosta pois pudottaminen käytännössä merkitsisi molemmissa satamissa jo tehtyjen mittavien investointien hukkaan heittämisen, pohtii Hellman.

Länsirannikon satamilla tärkeä rooli myös Pohjanmaan aluetaloudessa

Pohjanmaalla Pietarsaaren, Vaasan, Kaskisten ja Kokkolan satamat ovat keskeinen menestystekijä mittavassa vientiteollisuuden ekosysteemissä. Ne ovat merkittäviä metsäteollisuuden tuotteiden vientisatamia. Tulevan viiden vuoden aikana länsirannikolle aiotaan investoida tällä tietoa yli neljän miljardin euron arvosta, muun muassa kestävään akkuklusteriin, puhtaan energian tuotantoon ja energiateollisuuden sovelluksiin sekä vahvistetaan, vähähiilistetään ja tehostetaan eri teollisuuden alojen tuotantoa. Lisäksi teollisuudessa painotetaan entistä vahvemmin vähäpäästöisiä kuljetuskäytäviä ja TEN-T -verkostoon kuuluminen on merkittävä osa näiden kuljetuskäytävien kehittämistä. 

On odotettavaa, että akku- ja mineraaliteollisuuden kuljetustarpeet kasvavat merkittävästi lähitulevaisuudessa vihreän siirtymän myötä. Merilogistiikka on merkittävässä osassa myös akku- ja mineraaliteollisuuden tuotteiden viennissä sisämarkkinoille ja kolmansiin maihin. 

Pietarsaaren sataman kautta kulkee vuodessa n. 1,5 miljoona tonnia tavaraa ja aluskäyntejä on vuosittain n. 300.
Kaskisten sataman kautta kulki vuonna 2021 n. 1,3 miljoona tonnia tavaraa ja aluskäyntejä oli n. 400.

Lue Juha Hakalan ja Patrik Hellmanin haastattelu Ilkka-Pohjalaisen digilehdestä 27.4.2022
https://digilehti.ilkkapohjalainen.fi/titles/ilkkapohjalainen/11846/publications/805/pages/6

Kaskisten satama teki taas uuden kasvuennätyksen vuonna 2021

Tiedote 8.3.2022 |  Oy Kaskisten Satama – Kaskö Hamn Ab

Kansainvälinen rahtiliikenne kasvoi Kaskisten satamassa vuoden aikana noin 6 % vuodesta 2020 ja oli yhteensä noin 1 270 000 tonnia. Aluskäyntejä oli vuoden 2021 aikana yhteensä 387,  17 enemmän kuin edellisvuonna.

Vuoden 2021 tulos olisi ollut vielä parempi ilman AKT:n työnseisausta joulukuun lopussa ja kolmen viikon joulutaukoa Englannin rahtiliikenteessä. Kasvuvauhtia hidasti lisäksi myös yleinen pula aluksista kovan kysynnän takia, johtuen covid-19 -tilanteesta sekä konttiliikenneongelmista muissa satamissa.

Satamayhtiö investoi sataman toimintojen kehittämiseen noin 0,8 miljoonan euron edestä vuoden 2021 aikana ja liikevaihto kasvoi 4,2%. Yhtiön tulos verojen jälkeen oli voitollinen 249 000 €. Systemaattinen sataman kehittäminen on tuonut kestävää kasvua. Kaskisten sataman tavaraliikenne on neljän edellisvuoden aikana kasvanut yhteensä lähes 100 aluskäynnillä ja noin 400 000 tavaratonnilla. Satama on keskittynyt yksinomaan ulkomaankauppaan.

Rautatieverkosto ulottuu satama-alueelle asti. Koko seutualueen elinvoimaisuutta ja elinkeinoelämän kasvun turvaamista kehitetäänkin mm. rautatieliikenteen tavaravirtoja kasvattamalla. Esimerkiksi Suupohjan rataosuudella kuljetettiin 2021 lähes 400 000 tonnia tavaraa. Kasvu oli runsaan kahden vuoden sisällä lähes 300 000 tonnia. Tämä osoittaa selvästi, että raideliikenteelle on selvä tarve ja kysyntää!

Vuodelle 2022 satama ennakoi edelleen kasvua noin 10 %. Vuoden aikana tarkennetaan satamayhtiön uusi päivitetty liiketoimintastrategia vuoden 2025 loppuun saakka.

Suomen pienimmän kaupungin kyljessä sijaitseva Kaskisten satama on panostanut menestyksekkäästi jo usean vuoden ajan rahtisataman toimintojen modernisoimiseen ja kehittämiseen. Kaskisten satama kuuluu EU:n TEN-T -verkostoon. Se on ylisuurten kuljetusten väylä ja sijaitsee logistisena hermokeskuksena Porin ja Vaasan satamien välissä. Suomen ja Pohjanmaan viennin kasvunäkymien mukaisesti sataman strateginen sijainti on tärkeä. Se on merkittävä metsäteollisuuden tuotteiden vientisatama ja osa Etelä-Pohjanmaan ja Suupohjan alueen kasvukäytävää. Länsirannikon satamien kautta viedään noin 40 prosenttia koko maan tavaraviennin arvosta.

Lisätietoja:

Patrik Hellman, Toimitusjohtaja, Oy Kaskisten Satama – Kaskö Hamn Ab
patrik.hellman@portofkaskinen.fi, p. 050 343 0676

#Kaskistensatama #PortofKaskinen

Digitalisoituvien logistiikkaketjujen tulevaisuuspeli

– Tulevaisuuden logistiikkaketjujen digitalisoimisen pitäisi perustua avoimen logistisen datan ratkaisuihin.

Miksi, kertoo Kaskisten sataman toimitusjohtaja Patrik Hellman Baltic Transport Journal 5/2021 -julkaisussa.

”Jos et ole mukana kiivaassa digitalisoitumiskehityksessä, jäät pahasti jälkeen, toimialasta riippumatta. Itse kilpajuoksu muistuttaa lähinnä maratonia, sisältäen tarkkaan punnittuja askeleita kohti maalia. Tavoite kuulostaa päällisin puolin yksinkertaiselta: digitalisoidaan satamatoiminnot ja/tai digitalisoidaan toimitusketjut. Mutta millaisten ratkaisumallien avulla onnistutaan myös tehostamaan toimintamalleja ja koko toimitusketjun kilpailukykyä sekä samalla vaikkapa pienentämään hiilijalanjälkeä”, pohtii Patrik Hellman kirjoituksessaan.

”Nykyiset toimintamallit on haavoittuvaisia odottamattomille muutostilanteille. Esimerkiksi Suezin kanavan läpiliikenteen tukkeutumisen seuraukset ovat edelleen näkyvissä. Onneen ei kannata luottaa. Tutkittu tieto ja taito yhdistettynä avoimeen logistiseen dataan perustuvien uudenlaisten ratkaisujen kehittämiseksi yhteistyössä koko logistisen ketjun toimijoiden kanssa, tulee erottamaan jyvät akanoista”, visioi Hellman.

Minkälaisia ongelmia digitalisaatiokehityksen monikerroksiseen problematiikkaan sisältyy? Kuinka voidaan yhdessä kehittää nykyisiä ratkaisuja tulevaisuudessa tarvittavien toimintamallien mukaisiksi – ettei sorruta pikaratkaisuihin, joiden tuloksena nykyiset toimintamallit sorrutaan vain pintakuorrutuksen tavoin digitalisoimaan?

Tutustu Baltic Transport Journal 5/2021 -julkaisun artikkelin ajatuksia herättävään sisältöön tästä linkistä (sivut 32-33).

Sataman modernisointi vauhdittaa kasvua

Kaskisten satama uudistuu vauhdilla, automatisointi johtaa myös kohti päästövähennystavoitteita

Satamilta vaaditaan energia- ja kustannustehokkuutta sekä päästövähennyksiä. Tämä on sysännyt liikkeelle laivaliikenteen ja satamien uudistamisaallon. Päästövähennyksissä takarajana on alkuvuosi 2025. Kaskisten satamassa haasteeseen on tartuttu aikailematta. Sen operatiivista toimintaa lähdettiin uudistamaan kokonaisvaltaisella digisopimuksella. Yhteistyökumppanina on norjalainen Grieg Connect.
− Pilvipalvelupohjainen sataman digihallintajärjestelmä merkitsee satamalle samaa kuin lennonjohto isommalle lentokentälle, satamayhtiön toimitusjohtaja Patrik Hellman vertaa mittavaa muutosprosessia osuvasti.

Monivuotinen projekti

Digitalisaation avulla voidaan tehostaa sataman operatiivisia toimintoja ja samalla vähentää päästöjä sekä kustannuksia. Kaskisissa tavoitteena on rakentaa täysin digitaalisesti toimiva satama. Uuden digitaalisen hallintajärjestelmän ensimmäinen vaihe otettiin käyttöön helmikuussa.
− Projekti on hyvin monivaiheinen. Kokonaan valmiiksi se saadaan arviolta 3−4 vuodessa kuin kaikki sovellukset on saatu integroitua yhteensopiviksi.

Muutos näkyy

Projektin aikana läpivalaistaan kaikki sataman toiminnat ja Grieg Connect räätälöi Kaskisten satamalle myös täysin uusia sovelluksia. Uudistukset ovat vaikuttavia.
− Pelkästään lastidokumentoinnin digitalisoinnilla vähennetään merkittävästi nykyistä paperisotaa. Porttitoimintojen siirtäminen järjestelmään taas tehostaa satama-alueella maaliikenteen kulunvalvontaa ja kaukoseurantaa oleellisesti.
− Ja mikä parasta, voimme tarjota sataman kuljetusyrityksille mahdollisuutta liittyä samaan digisovellusjestelmään.

Älykästä teknologiaa

Digitaalisen hallintajärjestelmän sekä kehittyneen sataman saapumis- ja hallintamoduulin lisäksi sopimukseen sisältyvät optiona tavaran läpivirtaushallinta- ja monitorointi, terminaalitoimintahallinta, mobiilipalvelu ja digitaalinen kaksonen, joka on ajatteleva ja aistiva virtuaalikopio satamasta.
− Keräämme projektin edetessä digitaalista kaksosta varten vertailutietoja, jotta tiedämme, miten voimme operoida eri toimintoja paremmin.

Lisää automaatiota

Kaskisten sataman uudistamisen työlistalla on myös automaatio- ja infraprojekteja. Väylille ja satama-alueelle aiotaan tuoda lisää liikenteen ohjausta parantavia sensoreita ja kameroita, alusten kiinnitys- ja irrotus automatisoidaan ja laitureita vahvistetaan sekä pidennetään.
− Tänä vuonna laiturialuetta on tarkoitus pidentää 160 metrillä. Tavoitteena pitkällä tähtäimellä on päästä 2 000 metriin, mikä on tuplasti nykyistä enemmän.

Uuden edessä

Hellman kuvaa Kaskisissa ja koko satama-alalla käynnissä olevaa vaihetta vallankumoukseksi, sillä muutospaineita tulee monelta suunnalta.
− Ympäristöälykkäiden, automatisoitujen ja kustannuksia säästävien ratkaisujen kehittäminen ovat koko logistiikkaketjun tulevaisuusskenaario.

Ympäristövaatimukset ja kustannuspaineet eivät kuitenkaan koske vain satamia. Samassa veneessä ovat niin satamassa liikennöivät alukset kuin sataman maaliikenne. Siksi avoimien sovellusten avulla kehittyvien satamien, VTS-keskuksien ja terminaalien sekä meri- ja maaliikenteen välille on yleisesti lähdetty luomaan saumatonta digiverkostoa.
− Kun kaikki sataman asiakkaat sekä rajapinnat on saatu kytkettyä järjestelmään, voimme alkaa puhua satamien ja logistiikan uudesta operatiivisesta aikakaudesta.

Vahvoja kasvulukuja

Oy Kaskisten Satama-Kaskö Hamn Ab teki vuonna 2020 ennätystuloksen. Satama käsitteli tavaraa yli 1,2 miljoonaa tonnia. Kasvua kirjattiin 11 prosenttia. Aluskäynnit lisääntyivät 40 aluksella. Niiden kokonaismäärässä oli 370. Satama kuuluu kattavaan kansainväliseen TEN-T satamaverkostoon.
– Sataman tavaravirrat ovat kasvaneet 25 prosenttia kolmessa vuodessa. Strategisena tavoitteenamme on kasvattaa tavaravolyymi kolminkertaiseksi vuoteen 2030 mennessä, toimitusjohtaja Patrik Hellman toteaa.

Havator kumppaniksi

Havator uutisoi maaliskuussa, että se ostaa Revisolin Kaskisten satamanosturiliiketoiminnot. Samalla yhtiö ilmoitti investoivansa Kaskisten sataman nostopalveluiden kehittämiseen.
Hellman pitää Havatorin etabloitumista Kaskisten satamaan erittäin positiivisena asiana, sillä se vahvistaa sataman kilpailukykyä entisestään.
Havator on yksi Kaskisten satamaoperaattoreiden palveluntuottajista. Muita yhteistyökumppaneita ovat Oy Silva Shipping Ab, BB Logistics Oy, Wibax Tank Oy ja Cewal Grains Oy.

Teksti: Merja Maansalo, kuvat: Kaskisten satama

Artikkeli on julkaistu Kuljetus&Logistiikka -lehden numerossa 2/2021.

Satamat siirtyvät digiaikaan

Kaskisten satamassa digitalisoitumishanke on pitkällä, käytössä on jo Grieg Connectin pilvipalvelupohjainen digitaalinen hallintajärjestelmä. Tavoitteena on virtaviivaistaa sataman operatiivisia toimintoja ja kytkeä ajan myötä kaikki sataman asiakkaat ja rajapinnat samaan järjestelmään. Digitaaliseen kaksoseen kerätään tietoja eri prosesseista, jonka jälkeen tekoäly osaa ennakoida miten satamaa kannattaa joka tilanteessa operoida kannattavasti, tehokkaasti sekä ympäristöälykkäästi.

Kaskisten satama työskentelee yhdessä kahdeksankymmenen kehittyvän sataman, VTS-keskuksen ja terminaalin toimijan kanssa kehittäen avoimia saumattomia sovelluksia meri-, maantie- ja rautatiekuljetuksiin.

Sataman digitalisointi ja järjestelmien visualisointi näkyy videoseinällä

Elkome Oy toimitti Kaskisten Satamalle videoseinä- ja KVM-järjestelmän osana sataman automatisointi- ja digitalisointiprojektia. Videoseinällä haluttiin esittää tietoa useista eri sataman järjestelmistä, parantaa toiminnan reaaliaikaista tilannekuvaa, nopeuttaa reagointia muuttuviin tilanteisiin sekä tehostaa ja helpottaa eri järjestelmien käyttöä.

Tietojärjestelmien visualisointi ja valvonta videoseinälle

Kaskisten Satama on Suomen tärkeimpiä metsäteollisuuden vientisatamia. Sataman päätavarat ovat sellua, sahatavaraa, kemikaaleja sekä bulkkitavaraa. Satama käsittelee yli 1,2 milj. tonnia tavaraa vuodessa ja työllistää suoraan noin 50 henkilöä. Digitalisaation avulla haluttiin tehostaa sataman toimintoja sekä saada säästöjä ja uusia tulonlähteitä.

”Digitalisoimme ja automatisoimme toimintojamme, ja tätä varten tarvitsimme videoseinäjärjestelmän datan esittämiseen ja seurantaan. Tavoitteenamme oli saada parempi kokonaiskuva sataman operatiivisesta toiminnasta”, kertoo Kaskisten Sataman toimitusjohtaja Patrik Hellman. ”Meillä on suunnitelmissa digitaalinen kaksonen satamasta ja järjestelmistä sekä automaation kokonaishallinta. Tällä tavoin pystymme tarjoamaan uusia palvelumuotoja, luomaan työpaikkoja ja tulonlähteitä sekä saavuttamaan maksimaalisen tehokkuuden ympäri vuoden.”

Videoseinäjärjestelmän määrittely ja toiminnallisuuden testaus

Videoseinäjärjestelmän määrittely toteutettiin yhdessä Kaskisten Sataman ja Elkomen kanssa. Kartoituksessa selvitettiin, mihin videoseinä sekä tarvittavat videoseinäpalvelimet ja KVM-laitteistot asennettaisiin, mitä tietoja eri järjestelmistä tultaisiin videoseinällä esittämään, mitä eri järjestelmiä KVM:n avulla halutaan ohjata, sekä ovatko kaikki ohjelmistot ja laitteet yhteensopivia toistensa kanssa.

”Tutkimme vaihtoehtoja ennen lopullista päätöstä videoseinä- ja KVM-järjestelmän toimittajaksi. Elkome oli teknisesti paras ja meidän käyttöömme sopivin. Järjestelmään tutustuminen ja toiminnallisuuden testaaminen Elkomen demoympäristössä sekä toimittajan ammattimaisuus ja osaaminen olivat tärkeitä osatekijöitä valintaan. Myös referenssit toteutetuista teollisuuden valvomojärjestelmistä tekivät vaikutuksen”, kertoo Hellman hankintapäätökseen vaikuttaneista tekijöistä.

Videoseinäjärjestelmän onnistunut toteutus

Elkome toimi Kaskisten Sataman videoseinäprojektissa yhteistyössä norjalaisen satamien digitalisointiratkaisuja toimittavan Grieg Connectin kanssa. Videoseinä kokoaa tietoa satamanhallinta-, meriliikenteenseuranta-, kamera- ja kulunvalvontajärjestelmistä havainnolliseen muotoon ja mahdollistaa reaaliaikaisen tilannekuvan sataman toiminnoista ja prosesseista. Videoseinään yhdistetty KVM-järjestelmä mahdollistaa tehokkaan työskentelyn ja kaikkien eri järjestelmien ohjaamisen yhdestä työpisteestä yhden näppäimistön ja hiiren avulla.

”Toimitus sujui sovitusti ja laitteet toimivat alusta lähtien ilman mitään ongelmia. Olemme lisäksi saaneet todella hyvin tukea, kun olemme halunneet tehdä muutoksia järjestelmään tai kokeilla jotain uutta”, kuvailee satamamestari Jarmo Nordback projektin onnistumista.