Kaskisten satamalla hyvä alkuvuosi

Kaskisten sataman kautta kuljetettiin tammikuusta heinäkuuhun 559 000 tonnia tavaraa ( 559 000 000 kg). Se on enemmän kuin oli alunperin arvioitu. Satama tekee jo toisen ennätysvuoden peräkkäin, jos sama tahti jatkuu vuoden loppuun. Pelkästään kesäkuussa Kaskisten satamassa kävi 34 rahtialusta ja satamassa käsiteltiin 112 000 tonnia lastia.

– Satamassa ja sen ympärillä on käynnissä paljon uusia asioita ja tällä hetkellä tuntuu, että meillä on hyvä momentum päällä, kertoo sataman toimitusjohtaja Patrik Hellman. – Teollisuusyritykset sataman läheisyydessä toimivat myös täysillä ja se näkyy satamassa mm. kuitupuun ja kemikaalien kasvavana tuontina.

Kehityssuunnitelmat etenevät ja uusia varastokenttiä ja -halleja rakennetaan satamassa kesän aikana. Rautatie saa mm. uuden puulastauspaikan sataman lähettyvillä kuitupuukuljetuksille sisämaahan. Uusi lastauspaikka voisi mahdollistaa liikennemäärien kaksinkertaistamista radalla jos kaikki menee suunnitelmien mukaisesti. – Tämä on tärkeä askel Kaskisten rataliikenteen kehittämisessä, Hellman kertoo.

Edellisviikko oli satamassa vilkas. – Välillä jopa kaksi rahtialusta oli ankkurissa väylän alkupäässä odottamassa pääsyä satamaan, Hellman selvittää.

Oy Kaskisten satama – Kaskö Hamn Ab
3.7.2019

(Kuva: Monitoimialus Symphony Star lastasi Kaskisissa maanantaina kemihierrettä (paperimassaa). Lastin päämääränä on Genova, Italia.)

Kaskisten satama digitalisoituu

Kaskisten satamassa on käynnistynyt digitalisoitumishanke vuoden 2019 alussa. Alusliikenteen käynnit, lasti-ilmoitukset ja alusjäteilmoitukset on jo aiemmin aloitettu rekisteröidä Traficomin ja Tullin ylläpitämään Portnet-järjestelmään. Portnet on kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva tietoverkko. Portnetia kehitetään kohti kansallista Single Window -konseptia.

Kaskisten sataman digitalisoituminen tulee ensi vaiheessa sujuvoittamaan tavaraliikenteen kulunvalvontaa satama-alueella ja nopeuttamaan materiaalivirtojen hallintaa. Muun muassa alusten satamassa viipymisajan lyhentäminen, rahtiliikenteen odotusaikojen minimoiminen ja materiaalivirtojen käsittelyaikojen tehostaminen sekä turvallisuuden varmistaminen ovat hankkeen osatavoitteita.
Sataman kulunvalvonnan digitaalinen seuranta ja rekisteröintityö on jo aloitettu yhteistyössä Securitaksen kanssa. Porttitekniikka on jo uusittu, seuraava näkyvä maamerkki on digitaalisen infotaulun pystytys porttien tuntumaan.

Maamme tarvitsee sujuvia ja suorituskykyisiä älysatamia. Meri- ja maaliikenteen digitalisoituminen on jo pitkällä. Satamien, varastojen ohjauksen, alusten ja maaliikenteen digitaalisten järjestelmien integrointi toimivaksi kokonaisuudeksi on kokonaishankkeen tärkein tulevaisuuden tavoite.

Oy Kaskisten satama – Kaskö Hamn Ab

Satama on merkittävä alueen veto- ja elinvoimatekijä

Meri luo Kaskisten saarikaupungille ja lähialueelle kilpailuedun teollisuuteen, asumiseen ja matkailuun. Kaskisten moderni syväsatama on vahva vetovoimatekijä  satamaa tarvitsevan teollisuuden ja yrittäjyyden keskittymiselle Kaskisiin ja Suupohjan rannikkoalueelle. Satama on avara metsä- ja puunjalostusteollisuuteen ja bulk-tuotteisiin erikoistunut vienti- ja tuontisatama. Se on liitetty osaksi EU:n TEN-T kattavan verkoston satamia ja luokitellaan tärkeäksi satamaksi osana eurooppalaista kuljetusverkostoa.

2019 valmistuneessa seutukaupunkien vetovoimatutkimuksessa satama kuuluu vahvasti Kaskisten kaupungin ja alueen identiteettiin sekä omien asukkaiden että muualla asuvien mielestä. Tutkimuksen mukaan elinvoiman ja hyvän imagon kasautumisen lisäksi kaikkein vetovoimaisimpia kaupunkeja yhdistivät keskustan vireys ja viihtyisyys, kaupungin persoonallisuus ja erottuvuus sekä hyvät kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut.

Sanapilvien avulla tutkimuksessa havainnollistettiin tunnettuutta ja mielikuvia, jotka yhdistetään seutukaupunkiin.

Kaskisten kaupungin asukkaiden mielikuvat kotikaupungistaan:



Suurten kaupunkien asukkaiden mielikuvat Kaskisten kaupungista:

(Avoimet vastaukset on tiivistetty ns.sanapilveksi. Sanapilvi on samaan aikaan sekä visuaalinen että kvantitatiivinen esitystapa, joka havainnollistaa avointen vastausten keskeisen sisällön. Mitä tummempana ja kookkaampana sana tai vastaus esitettyyn kysymykseen näyttäytyy, sitä useammin kyseinen sana on esiintynyt vastauksissa.)

Innolink toteutti 55:lle seutukaupungille pehmeän vetovoimatutkimuksen ja yhdisti aiemmin julkaistun (Seutukaupunkianalyysi 2018) kovia muuttujia kuvaavan tutkimuksen löydökset kokonaisvaltaiseksi kuvaksi kuntavetovoimasta. Kuntakohtaisista tuloksista ja vertailuaineiston avulla kunnat saivat näkemystä ja työvälineitä  vetovoimaisuuden keskeisistä kehittämisalueista kunnan strategiaa tukeville toimenpiteille, brändi/imagon kehittämiselle ja markkinointiviestintään. Seutukaupungeissa asuu yhteensä n. miljoona ihmistä. Ne ovat alueellisia keskuksia ympäröivälle seudulle.Tutkimus toteutettiin sähköisenä tiedonkeruuna tammikuussa 2019. Se perustuu yhteensä noin 12 800 vastaukseen.

Tutustu tutkimukseen täällä.

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipisicing elit. Ab, repellat!

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipisicing elit. Qui magnam rerum quae, voluptate autem dolor, in aspernatur dolorem asperiores! Veritatis, numquam porro alias exercitationem quae consequatur molestias reiciendis, aliquam obcaecati.

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipisicing elit. Qui magnam rerum quae, voluptate autem dolor, in aspernatur dolorem asperiores! Veritatis, numquam porro alias exercitationem quae consequatur molestias reiciendis, aliquam obcaecati.

×